Sote-uudistuksesta tulikin kuntauudistus

Torstai 2.10.2014 klo 22.55 - Aarno Järvinen

Valtakunnan hallituksen suuri kuntauudistus lässähti, mutta tilalle tuli kaikkien puolueiden hyväksymä sote-ratkaisu, jonka voisi olettaa etenevän, vaikka kaikki asiat ovatkin edelleen täysin levällään.

Tänään Kuntalehti.fi julkisti laskelmia sote-uudistuksen taloudellisista vaikutuksista kuntiin, jotka perustuvat Eero Laesterän ja Tuomas Hanhelan kuntalaskelmiin nykyistä erva-aluejakoa noudattaen.

Verkkolehden mukaan ”Sote-uudistukseen liittyviä laskelmia kapitaation vaikutuksesta on tehty muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä ja eri konsulttitoimistoissa. Laskelmien tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta esimerkiksi Keski-Uudenmaan kuntien liitosselvitykseen tehtyjen sote-laskelmien tulokset eivät koko alueen osalta merkittävästi eroa toisistaan.”

Kuntien on lausuttava sote-uudistuksesta lokakuun puoliväliin mennessä eli ennen kuin lain taloudelliset vaikutukset on kerrottu. Tämä asia on Tuusulankin valtuuston listalla 13.10. kokouksessa. Tosin valtuusto pääsee lausumaan vain siitä, mihin viidestä sote-alueesta kunta haluaa kuulua. Lausuntoesitys on: ”Tuusulan kunta kuuluu HYKS erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan SOTE-alueeseen.”  Siinä asiassahan Tuusulalla ei käytännössä ole vaihtoehtoja.

Kuntalehti.fi:n mukaan ”sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt kuntakohtaisia laskelmia, mutta ne on päätetty pitää ministeriön omana aineistona eikä niitä ole jaettu lausunnonantajien tai muitten uudistuksen valmisteluun osallistuvien käyttöön. Uudistusta ohjaava parlamentaarinen ryhmä päätti alkuviikolla, että laskelmat pysyvät ministeriön sisällä.”

Sote-ratkaisuun oleellisesti kuuluvan kapitaatioperiaatteen mukaan rahoitus hyödyttäisi erityisesti suuria kaupunkeja Espoota lukuun ottamatta. Meidän eli HYKS-alueella Laesterän ja Hanhelan laskelman mukaan hyötyviä kuntia olisi viisi muiden  kuntien joutuessa maksamaan nykyistä enemmän. Verkkolehden sivuilla olevan laskelman mukaan kasikunnissa lisäykset olisivat: Tuusula 6,8 %, Järvenpää 2,5 %, Nurmijärvi 7,0 % nykyisiin sosiaali- ja terveystoimen menoihin verrattuna. Muiden kasikuntien tietoja jutusta ei vielä löydy.

Kuten alussa todettu: kaikki asiat ovat täysin levällään ja nämä luvut ovat vielä täysin kuvitteellsia, mutta yksi asia on varma: nykyisiin sosiaali- ja terveystoimen menoihin verrattuna esim. Tuusulan menot eli maksuosuus tulee merkittävästi nousemaan. Säästöistä on turha haaveilla, vaikka palvelut karkaavatkin kauemmas ainakin Jokelasta. Paranevatko ne, jää nähtäväksi.

Käytännössä näyttää siis siltä, että sote-uudistus tulee ohjaamaan kuntien yhdistymispäätöksiä enemmän kuin muut hallituksen kuntauudistustoimet yhteensä. Ei yllättävää, mutta oliko tämä loppujen lopuksi tarkoitus? Isoja kysymyksiä on, miten käy esim. Parkanon, joka on juuri päättänyt yksityistää koko sosiaali- ja terveystoimensa Pihlajalinnalle kymmenen vuoden sopimuksella. Varmaa on, että kunnallisverot nousevat ja kunnallisen tasaveron osuus tavallisten palkansaajien verokuormasta kasvaa ja samalla tulojaan pääomaveroksi muuttavien verotaakka suhteessa kevenee. Eli mitä suuremmat tulot, sitä pienemmät verot.