Kuluneen kesän poliittiset paukut, Tuusulan valtuuston päätös pormestarimalliin siirtymisestä 1.6.2017 lukien eli ensi kevään kuntavaalien jälkeen sekä kunnanjohtaja Hannu Joensivun ja kaupunginjohtaja Erkki Kukkosen "samassa veneessä" haastattelu Keski-Uusimassa 17.8.2016 ovat odotetusti herättäneet vilkasta keskusteua. Kunnanjohtajathan ehdottivat Tuusulan ja Järvenpään liitosta, vaikka Tuusulan valtuuston enemmistö ja Joensivu sitä vielä vajaa vuosi sitten kiivaasti vastustivat.  

Kommentoin tässä tuoreeltaan yhtä, tänään Keski-Uusimassa ollutta yleisönosastokirjoitusta.

Järvenpään kaupunginvaltuutettu Eemeli Peltonen (sd) vastasi kyllä kuntaliitokselle, mutta ei pormestarimallille (K-U 25.8.2016). Olen täysin samaa mieltä Eemelin kanssa siitä, että esitys kuntaliitoksesta on tärkeä ja tervetullut. Muodostaisivathan Tuusula ja Järvenpää yhdessä monin tavoin luontevan kuntakokonaisuuden, aivan kuten Eemeli kirjoittaa.

Sen sijaan olen eri mieltä, että kysymys uuden kunnan hallintomallista, jolla Eemeli tarkoittaa pormestari vai kaupunginjohtajamallia, tulisi ratkaista jo ennen mahdollista kuntaliitosta. Minusta se on uuden kunnan itsenäisesti ratkaistava asia. Järvenpään ja Tuusulan liitoksessahan ei ole kysymys jonkun sivukylän liittämisestä isoon keskuskuntaan, vaan kahden tasavertaisen kumppanin yhdistymisestä. Tavoitteena yhdistymisessä pitää olla ensisijaisesti alueen tarjoaminen loistavien mahdollisuuksien nykyistä paljon  parempi hyödyntäminen ja sitä kautta alueen elinvoimaisuuden ja kasvumahdollisuuksien turvaaminen. Näin erityisesti, kuten Eemelikin kirjoittaa, sote-uudistuksen viedessä kunnilta puolet niiden tehtävistä. Kunnille kuitenkin jää keskeisenä elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja työllisyyden parantaminen sekä sosiaali- ja terveyspuolen tehtävistä aiempaa keskeisemmin ennaltaehkäisevä toiminta, jossa esim. kulttuuri- ja liikuntatoimella tulee jatkossa olla nykyistä paljon suurempi rooli.

Suomessa on kokemusta pormestarimallista vain Pirkkalassa ja Tampereella. Muualla maailmassa se on eri muodoissaan hyvin yleinen paikallishallinnossa. Suomea on tosin hankala verrata muihin maihin, koska meillä kuntien rooli ja vastuu on ollut poikkeuksellisen laaja kansalaisten arjen hyvinvoinnista huolehtimisessa. Nythän tilanne soten myötä muuttuu hieman lähemmäs eurooppalaista mallia.

Minusta on täysin ennenaikaista ja jopa vahingollista lähteä ratkomaan kuntaliitosta hallintomalli edellä. Jätetään uuden kunnan valtuuston ratkaistavaksi, valitsevatko he kaupunginjohtajan  vai pormestarin. Oli uusi johtaja sitten nimikkeeltään kumpi hyvänsä, päätöksen valinnasta, sekä henkilöstä että nimikkeestä,  tekee valtuusto. Suoraa pormestarivaalia ei nykyinen vastauudistettu kuntalaki mahdollista. Paljon tärkeämpi asia on miettiä aluedemokratian toteutusmalleja uudessa, pinta-alaltaan ja asukasluvultaankin varsin suuressa ja hajanaisessa kunnassa.

Lähdetään nyt miettimään kuntaliitoksen toteuttamisen kannalta paljon keskeisempiä asioita ja palataan sitten aikanaan kaikessa rauhassa kysymykseen pormestarista tai kaupunginjohtajasta. Lisäksi on hyvä muistaa, että Tuusulan valtuuston päätöksessa 6.6.2016 pormestarimalliin siirtymisestä 1.6.2017 lukien oli mukana  yhtenä kohtana ranskalainen viiva, jossa todetaan sanatarkasti ” kahden vuoden jälkeen esittelyoikeus siirtyy pormestarille ja samalla valtuusto arvioi johtamisjärjestelmää ja tekee tarvittavia muutoksia”. Olemme silloin jo varmasti montaa kokemusta viisaampia.