Valtuuston ylimääräisessä kokouksessa 13.2.2017 oli käsittelyssä Tuusulan liittyminen Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymään (HSL). Tämä oli varmaan tämän valtuustokauden vaikein päätös omalta osaltani.

Olen ehdottomasti seudullisen liikennejärjestelyn kannalla, koska kunta on liian pieni yksikkö järjestämään liikennettä alueella, jossa pääosin liikutaan kuntarajojen yli. Olen julkisen liikenteen kannattaja ja käyttänyt julkista liikennettä koko työurani.

Mitä enemmän asiaa mietin, sitä monimutkaisemmalta se tuntui. Mitään selkeää linjaa voittajista tai häviäjistä ei tuntunut löytyvän. Aivan yleisellä tasolla voinee sanoa, että hyötyjiä ovat ne tuusulalaiset, jotka vaihtavat HSL-alueella johonkin toiseen kulkuneuvoon. Häviäjiä kaikki muut, myös ne nyt omalla autolla kulkevat, jotka julkisilla liikkuessaan joutuisivat vaihtamaan HSL-alueeen sisällä, koska työmatkavähennys tehdään julkisen liikenteen taksojen mukaan. Mutta on puhdas arvaus, mikä on liittymisen vaikutus kunnan verokertymään.

Asiasta äänestettiin valtuustossa kaksi kertaa. Ensin äänestettiin asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi ja toisessa äänestyksessä hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Vastaesitys oli muodollisesti hylkäys, mutta asiallisesti sekin oli lykkäysesitys.

Harvoin olen mennyt valtuustosaliin tietämättä, mitä mieltä kustakin yksittäisestä asiasta olen. Tällä kertaa niin jouduin tekemään. Kuuntelin pitkään jatkuneen keskustelun ja äänestin ensimmäisessä äänestyksessä palautuksen puolesta. Toisessa äänestyksessä, kun palautusesitys oli selkein numeroin hävinnyt, äänestin hyväksymisen puolesta, koska kannatan julkisen liikenteen järjestämistä alueellisesti eikä HSL toki ole hommiaan huonosti hoitanut. HSL on kuitenkin pitkällä tähtäimellä kestävä alusta joukkoliikenteen kehittämiseksi myös koko Keski-Uudenmaan alueella.

En edelleenkään ole varma, oliko tämä oikea hetki liittyä, kun tiedämme, että emme saa mitään lisää, mutta tiedämme että se, että emme saa mitään lisää, maksaa lisää. Eli liittyminen sinänsä ei tuo yhtään uutta vuoroa liikennettä. Sitä on mahdollista saada, jos Tuusula itse maksaa. Tuusulahan maksaa tuusulalaisten käytön mukaan ja saa tuusulalaisten käytön mukaan osuuden lipputuloista.

Ihmettelin, miksi Tuusula ei ole neuvotellut Järvenpään ja Nurmijärven kanssa mahdollisuudesta liittyä yhtä aikaa, kun kummassakin naapurissa kuitenkin asiaa pohditaan. Yhdessä liittymisellä olisi saatu koko Keski-Uudenmaan liikenteen yhtenäinen suunnittelualue. Kun Kerava jo HSL:n jäsenenä on mukana, voitaisiin miettiä myös koko alueen sisäistä- ja poikittaisliikennettä syöttöliikenteen ja suorien Helsingin yhteyksien lisäksi. Kellokoskikaan ei jäisi pussinperäksi. Samalla saataisiin yhdessä päätöksentekoon yhtymäkokouksessa (HSL:llä ei ole yhtymävaltuustoa) yli 10 % ääniosuus, joka sentään painaa enemmän kuin Tuusulan n. 3 % yksin. Tosin HSL:n hallituksessa Helsingillä edelleen säilyisi nykyinen yksinkertainen enemmistö.  HSL:n hallituksen 14 jäsenestä kapitaatioperiaatteen eli asukasluvun suhteessa kuuluu 7 Helsingille ja lisäksi puheenjohtaja on aina helsinkiläinen.

Ennen liittymispäätöstä olisi ollut hyvä tietää tulossa oleva vyöhykejako ja sen todellinen hinnoittelu. HSL päättää vyöhykehinnoittelun todennäköisesti ensi syksynä. VR:hän poisti hiljattain vyöhykejaon, joka toimenpide oli yhtä kuin piilohinnankorotus. HSL:lle on tulossa vyöhykejako ja me olisimme ilmeisesti D-eli kalleimmalla vyöhykkeellä. Nykyinen HSLn lippujärjestelmä vaikuttaa kokonaisuutena monimutkaiselta. Tosin on se VR:lläkin nykyisin aikamoista hulabaluuta kaukoliikenteen puolella. Paikallisliikenteen hinnoittelu on sentään ollut johdonmukaista.

Valtuuston kokouksessa oli paikalla myös HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, jolta kysyin useampaakin asiaa mm suljettujen seisakkeiden avaamismahdollisuutta, kun uusi ratapari valmistuu Riihimäelle asti.  Tuusulassa asumisemme aikana on Purolan ja Nuppulinnan seisakkeiden lisäksi lakkautettu Ristinummi 1998, Takoja, Palopuro ja Monni 1996 .  Edes muutaman uudelleen avaaminen parantaisi haja-asutusalueiden julkisen liikenteen palvelua merkittävästi. Luonnollisestikaan en saanut tähän selkeää vastausta. Muistutin myös Jokelan aseman ja sen lipunmyynnin loppumisesta ja kysyin, mistä lippuja jatkossa voi ostaa Jokelassa, kun lippujen myynti junissa ja busseissa on tarkoitus lopettaa. (Päätös lipunmyynnin lopettamisesta on tosin siirtynyt hamaan tulevaisuuteen).  Heikoimmassa asemassa olevat joutuvat maksamaan lipuista kalliimman hinnan, kun eivät pysty/osaa käyttää elektronisia laitteita. Muistutin, että HSL-lippuja pitää voida ostaa ainakin R-kioskilta.

Muistutin myös matkakortinlukijan vaikeakäyttöisyydestä, josta mm Hesari kirjoitti 22.1.2017 ja samalla myös VRn lippuautomaattien vaikeakäyttöisyydestä. Lisäksi kysyin uuden kaluston hankkimisesta eli ryhtyykö HSL ajamaan Jokelaan Flirt-kalustolla vai pysyykö R-junat ennallaan. Tähän sain selkeän vastauksen, että junakalusto säilyy ennallaan.

Totesin puheenvuorossani, että Keravan kaltainen lippuhintafarssi ei saa Jokelassa toistua. Keravallahan eläkeläiset ostavat lipun Helsingistä Järvenpäähän, koska se on halvempi kuin Keravalle. Järvenpää-Helsinki lippujen myynti Keravalla yritettiin aluksi kieltää, mutta sitten onneksi todettiin, että lipulla voi matkustaa lyhyemmän matkan kuin, mitä siihen on merkitty. Ts. Jokelassa ei saa tapahtua niin, että jokelalaiset eläkeläiset joutuisivat ostamaan Hyvinkää-Helsinki lippuja. Viesti tuntui menevän perille. Saa nähdä mitä tapahtuu.

Päätös on nyt tehty. Oliko päätös oikea ja oikea-aikainen selviää vuosien kuluessa, kun HSLn kanssa lähdetään suunnittelemaan Tuusulan bussi- ja junavuoroja ja niitä käytännössä ajetaan sekä nähdään kunnalle ja matkustajille aiheutuvat kustannukset. Toivottavasti tämä oli oikea päätös tulevaisuutta ajatellen.