Yhteystiedot

Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800

Uutiset

27.11.2017Aarno jatkaa Jokelan Eläkkeensaajien puheenjohtajanaLue lisää »22.10.2017Aarno Kiljavan Sairaala Oy:n hallitukseenLue lisää »19.10.2017Aarno Keudan Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksiLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kuntavaaleista maakuntavaaleihin

Lauantai 25.2.2017 klo 12:45 - Aarno Järvinen


Kun kuntavaalit ovat ohi, ryhdytään valmistautumaan historian ensimmäisiin koko maan kattaviin maakuntavaaleihin, jotka pidetään samanaikaisesti presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen kanssa.  Kahdet vaalit samanaikaisesti jo sinällään Suomessa harvinaista, joskaan ei ainutkertaista. Suomessa on ainoastaan kerran valtakunnallisesti järjestetty samanaikaiset vaalit, nimittäin vuonna 1996 ensimmäiset europarlamenttivaalit järjestettiin samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Myös Kainuun hallintokokeilussa vaalit Kainuun maakuntavaltuustoon on vuosina 2004 ja 2008 toteutettu kuntavaalien yhteydessä. Kansainvälisiä esimerkkejä erilaisten vaalien yhdistämisestä on sen sijaan melko runsaasti

Suomeen on tarkoitus perustaa 18 maakuntaa, jotka ovat keskenään hyvin erikokoisia. Suurin on luonnollisesti Uusimaa (1,6 milj. asukasta). Maakunnan ylin päätöksentekoelin on maakuntavaltuusto, jonka jäsenet valitaan suoralla kansanvaalilla. Uudenmaan maakuntavaltuustoon valitaan 99 jäsentä. 

Järjestelmässä on demokratian kannalta kaksi pahaa ”valuvikaa”. Ensimmäinen on se, että sama henkilö voi olla ehdolla sekä kuntavaaleissa, maakuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa sekä halutessaan vielä kirkkovaaleissakin. Tämä merkitsee vallan keskittymistä muutamille harvoille kärkipoliitikoille, jotka istuvat kaikilla kolmella päätösvaltatasolla. Tätä tukee toinen ”valuvika” eli, että Uusimaa on yksi iso vaalipiiri, jonka vuoksi läpimenijät ovat valtaosin Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Muista kunnista voi päästä läpi muutamia, mutta valtaosasta Uudenmaan kuntia ei tule valituksia maakuntavaltuustoon ketään. Jako esim. neljään vaalipiiriin olisi turvannut merkittävästi paremman edustavuuden, vaikka vaalipiirien paikkamäärät olisikin jaettu asukasmäärien suhteessa

Näin isoa vaalipiiriä ei ole eduskuntavaaleissa, koska Uudenmaan maakunta on jaettu Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireihin. Vaikka valittavia on 99, tarkoittaa yksi vaalipiiri, että läpi päästäkseen ehdokkaan tulee saada jättiäänimäärä. Se taas tarkoittaa, että läpi menevät lähinnä valtakunnan julkkikset pääkaupunkiseudulta. Kuntalehti on laskenut, että läpimenoon tarvitaan enemmän ääniä kuin Askolassa, Inkoossa Lapinjärvellä tai Siuntiossa on asukkaita. Kuntalehden laskelmien mukaan viime kuntavaalien tuloksia pohjana käyttäen demarimaakuntavaltuutetuksi pääsisi, jos saa vähintään  6886 ääntä.

Saammeko me maakuntaitsehallinnon? Emme, koska maakunnille ei tule verotusoikeutta. Maakunnista tulee valtion aluehallintoyksiköitä, joissa kyllä muodollista ylintä valtaa käyttää maakuntavaltuusto, mutta todellista valtaa valtiovarainministeriö, koska rahat maakuntaan tulevat valtiolta. Maakunnan on tultava toimeen sillä rahalla, jonka valtiovarainministeriö sille raamibudjetissa osoittaa.

Tämä on järjestelmän kolmas ”valuvika”. Maakunnille siirtyville sote-tehtäville tulee tätä kautta erittäin tiukka menokatto, joka tarkoittaa todella rajua karsintaa nykyisiin kunnan järjestämiin palveluihin verrattuna.  Paljon mainostettu valinnanvapaus tulee käytännössä tarkoittamaan valinnanrajoitusta, myös siellä missä saattaisi olla tarjontaa, josta valita. Syrjäisemmissä maakunnissa ei ole edes mahdollisuutta valita, kun ei ole palveluita, joista valita.

Uhka maakuntien toiminnan käynnistymisessä on sama, joka tuskaillaan nyt toimeentulotuen Kelaan siirron seurauksena. Kelassa on ollut ruuhkaa ja toimeentulotukihakemusten käsittely on venynyt yli lain salliman ajan, kun perustoimeentulotuen käsittely siirtyi kunnilta Kelaan vuodenvaihteessa. Kela arvioi alun perin, että tehtävä vaatii 750 työntekijän työpanoksen, mutta arvio meni pahasti metsään. Kunnissa tehtäviä hoiti 1500 henkeä. Se on jälleen yksi varoittava esimerkki siitä kuinka julkisella sektorilla säästöjä tavoitellessa tehtävät resursoidaan jo lähtötilanteessa liian niukasti. Sama vaara on maakuntahallinnon käynnistysvaiheessa. Jotta ihmisten sote-palveluihin ei tulisi samanlaisia katkoja asioiden siirtyessä kunnista maakuntien vastuulle, siirtovaihe on resursoitava kunnolla. Siirtymävaiheessa väkeä tarvitaan enemmän, myöhemmin on mahdollista jossain määrin saada hyötyjä suuruuden ekonomian kautta. On kuitenkin muistettava, että niin sosiaali- kuin terveyspuolenkin asioista valtaosa on sellaisia, joissa ihminen pitää kohdata kasvokkain ja palvelu, jonka asiakas kokee hyvänä, syntyy tai on syntymättä tässä henkilökohtaisessa kontaktissa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini