Vain kaljurotta selviää sotesta

Maanantai 27.11.2017 klo 23.29 - Aarno Järvinen

Helsingin Sanomat kirjoitti Tiede-palstallaan 27.11.2017: "Näyttää siltä, että ainoastaan itäafrikkalainen kaljurotta on kehittynyt evoluutiossa selviämään sote-uudistuksesta." Lehden mukaan näin siksi, että sillä on useita ominaisuuksia, jotka ovat hyödyllisiä, kun valinnanvapaus pian lisääntyy. Kaljurotta ei sairastu syöpään, mikä vähentää pitkäaikaisen ja kalliin hoidon tarvetta. Niiden solut valmistavat proteiinia virheettömästi. Kaljurotta voi maata hapen puutteessa paikallaan tuntikausia, joten ambulanssilla ei ole kiire. Kaljurotta ei myöskään tunne kipua, mikä vähentää oireita lievittävän hoidon tarvetta. Lisäksi se sietää kylmää, koska se on  ainoa vaihtolämpöinen nisäkäs.

Meidän ihmisten käy sote-myllytyksessä paljon huonommin. Kuten Ruotsissa, jossa terveydenhuollon uudistus heikensi paljon hoitoa tarvitsevien palveluita ja hyödyttää lähinnä terveitä uusimman raportin mukaan.

Meillä Keski-Uudellamaalla sote alkaa toteutua ensin Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kautta, jolle kuuden kunnan sote-asioiden järjestämisvastuu siirtyy ensi vuoden alusta. Sitä koskeva sopimus hyväksyttiin kunnissa marraskuun valtuustoissa. Niin myös Tuusulassa. Sopimuksen mukaan myös tuotantoa voitaisiin ryhtyä siirtämään kunnista kuntayhtymille. Tähän ennenaikaiseen ajatukseen saatiin Tuusulassa aikalisä, kun päätökseen kirjattiin, että tuotannon siirtoa voidaan valmistella vasta, kun sote-lainsäädäntö on annettu. Pidin asiasta meteliä sekä sote-lautakunnassa että valtuustossa ja sain itseäni tyydyttävän lisäyksen kirjattua päätökseen. Näin siksi, että tuotannon pois kunnista siirron kanssa ei ole mitään syytä kiirehtiä. Sote-kuntayhtymän valmistelukoneisto kun tulee ensi vuonna tukehtumaan jo järjestämisen siirron aiheuttamaan tolkuttoman isoon työmäärään. Ja myös siiron valmisteluun osallistuvan hallinnon kustannukset räjähtämään käsiin niin kuntayhtymässä kuin kunnissakin.

Tämä johtuu siitä, että kuuden kunnan varsin erilaiset palvelujen myöntämiskriteerit ja muut käytännöt pitäisi yhdenmukaistaa. Yksi sote-uudistuksen alkuperäisesitä ideoista oli taata kaikille yhdenmukaiset sote-palvelut asuinpaikasta riippumatta. Tämä on minusta edelleen hyvä ja oikea tavoite, kunhan se ei tapahdu, kuten pelkään,  pelkästään eurot edellä. Näin valitettavasti tuntuu käyvän, koska muualtahan ei säästöjä saada, joilla pystyttäisiin lisääntyvän hallinnon ja valinnanvapauden kulut kattamaan, kuin leikkaamalla ihmisten palveluita.  Ehkä tuntuu yllättävältä, mutta näinkin pienellä alueella kuin Keski-Uudellamaalla kuntien kriteerit erilaisten sote-palveluiden myöntämisessä, oli kyse omaishoidosta tai palveluasumisesta yksinkertaisina esimerkkeinä, poikkeavat huomattavasti toisistaan puhumattakaan päivittäisen toiminnan erilaisista käytännöistä. Jotain hyvääkin on toki tuusulalaisille tulossa, nimittäin kotisairaalatoiminta on tarkoitus ulottaa koko alueelle.

Kun kriteerejä yhdenmukaistetaan ja haetaan samalla säästöjä seurauksena on, että useimpien palvelut heikkenevät, joidenkin voivat joltain osin toki parantuakin riippuen asuinkunnasta. Tavoite yhdenmukaisista palveluista asuinpaikasta riippumatta on hyvä, enkä vastusta sitä, mutta vastustan, että yhdenmukaistamista käytetään säästökeinona ja asioissa mennään vain ja ainoastaan eurot edellä. Korvaavia palveluja esim. omaishoitosopimusten irtisanomisia korvaamaan ei kuitenkaan ole tulossa.

Tässä tilanteessa tärkeää on seurata, mitä valmistelussa tapahtuu. Tärkeää on myös saada eri tahot, erityisesti vanhus- ja vammaisneuvostot, eläkeläis- ja eri potilas- ym järjestöt  ottamaan tiukasti kantaa ja vaatimaan pääsyä mukaan kriteerien valmisteluun. Ensi vuosi on monessa mielessä ratkaiseva koko soten kannalta Keski-Uudellamaalla.