Tuusulan ensimmäinen etävaltuusto

Maanantai 6.4.2020 klo 23.20 - Aarno Järvinen

Tuusulan valtuusto kokoontui tänään ensimmäisen kerran etänä eli Microsoft Teamsin avulla. Puheenjohtaja ja aivan muutama valtuutettu oli paikan päällä Mikkolan koululla, mutta valtaosa valtuutetuista osallistui etänä. Etukäteen hieman jännitti, millainen sähläys saadaan aikaiseksi, mutta pienten alkuyhteyshässäköintien jälkeen kokous sujui kohtuullisen hyvin. Joitain ääni- ja kuvayhteysongelmia oli pitkin kokousta. Itsekin putosin kerran ”kyydistä”, mutta kokonaisuutena onnistuimme paremmin kuin odotin. Tosin aikaa meni varmasti enemmän kuin olisi mennyt paikalla ollen. Nimenhuutokin kesti lähes tunnin, mutta se oli osa tätä alun yhteysongelmatiikkaa. Kaikkiaan kokous kesti noin kolme ja puoli tuntia. Välillä oli yksi 5 min tauko. Tärkeintä tietysti, että asiat saatiin käsiteltyä.

Kokouksen aluksi kuultiin katsaus kunnan koronatoimenpiteisiin. Puheenjohtaja ei tässä erehdyksessä antanut minulle pyytämääni puheenvuoroa, mutta kiittelin sitten kokouksen lopussa aloitevastauksesta käyttämässäni puheenvuorossa kunnan tiedotusta ja kiittelin saamastani puhelinsoitosta ja pormestaria kirjeestä eli kunnan 70+ asukkailleen osoittamasta huolenpidosta, mutta annoin saamani palautteen perusteella risuja HUSille ja Keusotelle Jokelan ja Kellokosken terveysasemien ja labrojen sulkemisesta, jonka seurauksena monet riskiryhmiin kuuluvat eivät uskalla lähteä hoidattamaan ”normaaleja” sairauksiaan julkisilla kulkuneuvoilla Justiin, Hyvinkäälle tai Hyrylään.

Listalla oli seitsemän varsinaista päätösasiaa, joista kaksi kouluhanketta koskevaa olivat varmasti tärkeimmät.

Ensimmäisenä varsinaisena asiana oli Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelma, jonka aluksi Pekka Heikkinen esitti Seppo Noron kannattaman asian palauttamista valmisteluun. Perusteluna Pekalla oli, että hanke on varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa liian suuri. Keskustelun jälkeen äänestettiin ja valtuusto päätti äänin 40-11 jatkaa asian käsittelyä kokouksessa.

Kun ensimmäisestä äänestyksestä oli selvitty, Sanna Kervinen teki usean kannattamana lisäysesityksen päätökseen, jonka mukaan ”tuusulalaisille lapsille ja nuorille tulee varmistaa turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö Riihikallion monitoimikampukseen. Hanke tulee toteuttaa tehokkaasti ja laadukkaasti, kuitenkin niin, että nyt arvioitua kokonaiskustannusta, 32 370 000 euroa ei tulla ylittämään. Mikäli olosuhteet joiltain osin, kuten esimerkiksi yleisten rakennuskustannusten tai ennustettavissa olevan lapsimäärän suhteen tulevat muuttumaan niin, että tuo kokonaiskustannus näyttäisi ylittyvän, on hanke tuotava erikseen valtuuston käsittelyyn.” Tämä lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.

Näin Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelma lähti eteenpäin ja samalla oikeutettiin vt. tilapalvelupäällikkö kilpailuttamaan toteutussuunnittelun.

Seuraavana asiana oli Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen

Siinäkin Pekka Heikkinen ehti ensimmäisenä esittää asian palauttamista valmisteluun. Tässä olin Pekan kanssa samaa mieltä ja kannatin palautusta, Tosin omat perusteluni olivat hieman toisenlaiset. Puheenvuorossani kerroin, että minulla on kaksi erillistä syytä esittää palautusta:

1. Asia on keskenHyte-lautakunnassa. Sitä piti käsitellä maaliskuun kokouksessa, mutta kokous peruutettiin koronatilanteen vuoksi. Asia on listalla huhtikuun kokouksessa, joka on tarkoitus pitää etäkokouksena. Tähän perusteluun sain tuke Tuija Reinikaiselta.

2. Valmistelussa jäi monta kysymystä auki: a) Jos ruotsinkielinen opetus ja varhaiskasvatus siirtyy Kirkonkylän koululle, mitä tapahtuu Klementskogin koulurakennukselle.
b) Mikä on investointikustannus siirrosta
c) Naapurikuntien kantaa koulun käyttöön ja yleensä heidän suunnitelmiinsa ja tarpeisiinsa ei ole selvitetty. Vasta luvataan selvittää.

Sitten taas äänestettiin ja lopputulemana valtuusto päätti äänin 35-16 jatkaa asian käsittelyä kokouksessa.

Kun käsittelyä jatkettiin, Matti Alanko teki Pekka Heikkisen kannattamana muutosesityksen, että ruotsinkielisen opetuksen kehittäminen tapahtuu Klemetskogin koulun yhteydessä. Mutta tämä esitys kaatui äänin 39-9, tyhjiä 3. Itse äänestin poikkeuksellisesti tyhjää, koska en tässä vaiheessa viitaten edellä perustelujeni 1. kohtaan, halunnut ottaa kantaa siihen, mikä on oikea paikka ruotsinkieliselle opetukselle.

Sitten Jussi Salonen teki usean kannattamana muutosesityksen, että valtuusto päättäessään ruotsinkielisen opetuksen siirtämisestä Kirkonkylän uuteen kouluun edellyttää ennen lopullista rakentamispäätöstä tarkemmat taloudelliset laskelmat ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä niin toiminta- kuin kiinteistökustannusten osalta. Tämä ja Sanna Kervisen muutosesitys, että jatkotyössä tulee ottaa huomioon HYTE-lautakunnan hankkeesta antama lausunto päätettiin molemmat  yksimielisesti hyväksyä. Olin itse tästä jälkimmäisestä muutoksesta tyytyväinen.

Loppujen lopuksi siis em. lisäysten lisäksi valtuusto päätti, että

• Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten, että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023
• Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten, että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla
• kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko, jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse
• toimeenpanon yhteydessä varmistetaan ruotsinkielisen yhteisön tarpeiden toteutuminen sekä tulevan koulukampuksen että Ruotsinkylän yhteisön näkökulmista.

Perään ropisi nippu eriäviä mielipiteitä. En jättänyt eriävää mielipidettä, mutta totesin, että niin tähän kuin Riihikallion kouluinvestointiinkin kyllä palataan syksyllä, kun palveluverkkosuunnitelma ja koko investointiohjelma joudutaan panemaan uusiin puihin ainakin aikataulutuksen osalta. Pekka Heikkinen totesikin, ettei valtuustolla oikein tunnu olevan käsitystä talouden realiteeteista tässä koronahässäkässä. Puheenvuorot olivat suurimmalta osalta, kuin mitään ei ympärillämme olisi tapahtumassakaan. Valitettavasti maailma ei taida syksyllä olla ihan ennallaan.

Jätinpuiston ja Puustellinmetsän tarjouskilpailulla myytävien omakotitonttien pohjahinnat hyväksyttiin ja Jätinpuiston, Puustellinmetsän ja Anttilanrannan tarjouskilpailutonttien vuokraus mahdollistettiin ilman äänestystä, kun korkeita tonttihintoja moittinut Ilmari Sjöblom ei halunnut kritiikkipuheenvuoronsa jälkeen kuitenkaan viedä asiaa äänestykseen. Jää sitten aikanaan nähtäväksi, miten tonttikauppa koronan jälkeisessä maailmassa näillä hinnoilla käy.

Käytin Eeva-Liisa Niemisen ja Lilli Salmen tavoin kiittävän puheenvuoron Konduktöörinkujan asemakaavan muutoksesta, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Toivottavasti tuo erinomaisella paikalla aseman tuntumassa oleva ryteikkö myös lähtee lähivuosina rakentumaan, mitä hieman epäilen, ellei Tukuki eli Tuusulan kunnan kiinteistöt lähde aluetta toteuttamaan..

Högberginhaaran jatkeen asemakaavan muutoksesta ei käytetty puheenvuoroja, mutta odotetusti aloite ”Olympiakasarmi taiteen, kulttuurin ja tapahtumien monitoimitilaksi” herätti keskustelua ja sai Jussi Saloselta tiukkaa kritiikkiä mm siitä, että aloitevastauksen antamisen viivyttelyn seurauksena alueen vanha lämpökeskus on purettu.

Itse kiittelin jättämääni Jokela Eläkkeensaajien aloitteeseen ”Erityisesti ikäihmisille sopivien kuntoilulaitteiden saaminen Notkopuistoon” saatua vastausta, joka on lyhin ikinä näkemäni aloitevastaus - yksi rivi - mutta yksi parhaista. Totesin, että kiitoksin hyväksytty!! Niin toki sillä lisäyksellä, että asiaa on hyvässä yhteisymmärryksessä valmisteltu.

Perinteiseen tapaan kohdassa Ilmoitusasiat / muut asiat jätettiin kolme uutta aloitetta:

”Aloite avoimen kuidun asentamiseksi”, aloite Koskenmäentien alikulun koronavirusaiheisen graffitin suojelemiseksi tästä ajasta kertovana dokumenttina ja lopuksi aloite sivukirjastosta Riihikallion monitoimikampuksen yhteyteen.

Näin oli asiat käyty läpi ja ihan kunnialla selvittiin ensimmäisestä etäkokouksesta. Seuraava on vuorossa toukokuussa, sillä tuskin koronarajoituksia vielä silloin on purettu.