Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800
Pitäisikö eri kunnilla olla erilaisia tehtäviä?Torstai 11.2.2021 klo 20.48 - Aarno Järvinen Kysymys "Pitäisikö eri kunnilla olla erilaisia tehtäviä?" esitetään tuoreessa Kuntalehdessä. Minusta kyllä. Kysymys ei ole toki uusi. Siitä on aina silloin tällöin puhuttu, mutta asia ei ole edennyt. Asia on noussut vahvemmin esiin nyt, kun sote-uudistus eli sote-maakunnat tai “hyvinvointialueet” muuttavat kunnan roolia merkittävästi.
Me vanhempi polvi muistamme hyvin vielä ajan, jolloin meillä oli kolmenlaisia kuntia, jotka myös tehtäviltään ja velvoitteiltaan erosivat tosistaan. Oli maalaiskuntia, kauppaloita ja kaupunkeja. Nykyisin on vain kuntia ja kunta voi itse päättää kutsuuko se itseään kaupungiksi.
Näin on syntynyt pinta-alaltaan suuria, mutta asukasluvultaan Jokelan kokoisia kaupunkeja, mutta toisaalta isotkin kunnat kuten Tuusula ja Nurmijärvi ovat halunneet pysyä maalaiskuntina. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Tuusulan pitääkin pysyä “maalaiskuntana”. Meillä ei ole sellaista keskustaajamaa, jota kehtaisi kutsua kaupungiksi. Ehkä joskus parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua on. Jää nähtäväksi. Siihen asti pysytään maalaiskuntana.
Lehti kysyy edelleen “Entä onko pian luvassa hurja määrä uusia kuntaliitoksia?” Jos sote-uudistus toteutuu, uskon, että se vähentää kiinnostusta kuntaliitoksiin. Olin itsekin pitkään sillä kannalla, että Järvenpään, Keravan ja Tuusulan pitää yhdistyä uudelleen Suur-Tuusulaksi. Tämä oli lähellä jopa toteutua toistakymmenen vuoden takaisen Trio-selvityksen myötä.
Silloinen momentum päästettiin kuitenkin ohi ja se juna on nyt mennyt. Viime valtuustokauden ns. Kasikuntaselvityksen perimmäisenä tarkoituksena ei ollut kahdeksan kunnan liitos, vaan päinvastoin välttää kuntaliitokset asettamalla itse selvitysryhmä, koska uhkana oli, että valtio sen tekisi. Olin vielä ennen viime kuntavaaleja kannattamassa kolmen kunnan liitosta. Mutta Kerava lähti omille teilleen ja liimautui Vantaan kylkeen, eikä Järvenpään kanssa asia edennyt. Nyt olen kuntaliitoksia vastaan täällä Keski-Uudellamaalla.
Samaisessa Kuntalehden numerossa aluetutkija Timo Aro esittää, että kaksoiskuntalaisuus pitäisi ehdottomasti toteuttaa. Tästäkin asiasta on puhuttu pitkään, mutta tuloksetta. Nyt asia on ajankohtaistunut koronan myötä, koska monet ovat muuttaneet mökeilleen koronaa pakoon ja etätyöt ovat mahdollistaneet kakkoskodissa asumisen jopa pidempään kuin siellä varsinaisessa kodissa. Ja etenkin eläkeläiset ovat nyt korona-aikana viihtyneet hyvinkin pitkään mökeillään. Mutta nämä mökkikunnat eivät ole siitä mitenkään hyötyneet, paitsi mökkikuntaan jääneiden ostoseurojen muodossa. Mahdollisuus olla kahdessa kunnassa asukkaana ja kirjoilla toisi mahdollisuuden jakaa myös kuntaveroäyrit kahden kunnan kesken. Asia ei tietysti ole yksinkertainen. Monta kysymystä nousee esiin, mm nyt kuntavaalien alla. Saisiko tällainen “kaksoiskuntalainen” myös äänestää kahdessa kunnassa? |