Mikä mättää Keusotessa? Osa yksi

Perjantai 26.2.2021 klo 19.52 - Aarno Järvinen

Kuntalehti otsikoi helmikuussa ”Työolojen kehittäminen ensiarvoista sote-alan työvoimapulaan reagoimisessa”. Jutun mukaan on keskeistä ymmärtää, että ilman riittävää henkilöstöä ei myöskään synny riittävästi laadukkaita sote-palveluja tulevaisuudessa.

Sosiaali- ja terveysalan työvoimatilanteen turvaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää parantaa alan vetovoimaa ja työn tekemisen olosuhteita, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Katsaus sote-alan työvoimaan -teemaraportissa.

Työvoiman saatavuus on satojatuhansia työllistävän sote-alan suuria lähitulevaisuuden haasteita ja joillain aloilla työvoimapula on jo nyt suuri.

Oman haasteensa työvoiman saatavuuteen tuo eläköityminen. Vuoteen 2030 mennessä kunta-alalta eläköityy Kevan arvion mukaan 180 000 henkilöä, mikä on noin kolmasosa kuntatyöntekijöistä. Sote-alalla eläköityminen on vielä voimakkaampaa: vuoteen 2035 mennessä arvioidaan terveyspalveluista siirtyvän Kuntalehden mukaan eläkkeelle 51 prosenttia työvoimasta ja sosiaalipalveluista 48 prosenttia. Johtopäätöksenä tästä jutussa oli, että pelkästään työvoiman määrää lisäämällä, organisaatioiden kokoa kasvattamalla tai koulutusmääriä nostamalla tavoitteisiin ei päästä. Keskeisintä on kehittää alan vetovoimaa ja työoloja.

Korona-aika on vielä tuonut omat erityishaasteensa ja lehdessä arvioidaan sote-alalla syntyneen kuormituksen jatkuvan vielä pitkään. Koronapandemian on todettu hoitoalan järjestöjen kyselyissä lisänneen hoitajien alanvaihtosuunnitelmia.

Lehden lainaamassa raportissa viitataan Academic Workin vuosittain julkaisemaan Young Professional Attraction Index (YPAI) -indeksiin, joka indeksi antaa kuvaa siitä, millaiset työpaikat ovat vetovoimaisia nuorten ammattilaisten näkökulmasta. Mielenkiintoisen työn, kulttuurin ja työilmapiirin lisäksi merkityksellisenä pidetään myös sitä, kuinka luotettava ja vastuullinen työnantaja on.

Työn merkityksellisyys on varmasta monelle alla työskentelevälle tärkeä motivaattori. Mutta alan kulttuuriin ja työilmapiiriin pitäisi kiinnittää paljon huomiota myös johtamisen näkökulmasta, lainatussa raportissa todetaan. Juttua lukiessani tästä tuli mieleeni Justin henkilöstön julkitulo Keski-Uusimaa -lehdessä 2.12.2020 julkaistussa mielipidekirjoituksessa, jossa 44 Justin entistä sekä nykyistä lääkäriä ja sairaanhoitajaa suomi kovin sanoin terveyskeskuksen nykyistä tilaa. Mielipidekirjoituksessa todetaan, että Justia vaivaa ”krooninen resurssipula ja johtamisen puute”. Toisena vastaavana juttuna tuli mieleen nuorten lääkäreiden tyytymättömyys Justiin työpaikkana. Keski-Uusimaa otsikoi 29.1.2021 ”Yhden tähden Just ei houkuttele lääkäreitä – Työn organisointi on huonoa eikä johtamiskulttuuri toimi"

Keravan terveyskeskus tuntuu päihittäneen Justin 6-0, koska Keravan terveyskeskus sai lääkäreiltä viisi tähteä, sillä siellä työkuorma on hallittavissa ja lääkäreiden perehdytys on hyvä. Työyhteisö on sellainen, jossa viihdytään ja opitaan uutta.

Kolmannesta vastaavalaisesta ongelmasta Keski-Uusimaa kirjoitti 25.2.2021 otsikolla ”Keusotessa pula puheterapeuteista”. Jutun mukaan ongelma alkoi 2019, kun sote-tuottamisvastuu siirtyi kunnilta Keusotelle. Tässäkin kyse on ilmiselvästi johtamisesta ja huonosta organisoinnista. Lehden mukaan puheterapeutteja on vaikea saada töihin Keusoteen monien epäkohtien vuoksi. Samaan aikaan hakijoita kyllä löytyy naapurikuntiin, joten syy ei ole siinä, ettei puheterapeutteja olisi.

Miten Keusote pystyy vastaamaan tuleviin työvoiman saatavuushaasteisiin, jos jo nyt johtamisongelmat aiheuttavat edellä todettuja vaikeuksia? Kyse ei tunnu olevan vain yksittäistapauksista, kun julkisuudessa näin usein puututaan epäkohtiin.

Luottamus Keusoteen on pahasti romahtanut ja nämä kolme esimerkkiä ovat yksi syy, mutta ei suinkaan ainoa luottamuksen rapautumiseen. Palailen niihin muihin syihin ja mistä ne mielestäni johtuvat, tarkemmin myöhemmissä kirjoituksissani. Keusote on mielenkiintoinen aihe ruodittavaksi monessakin mielessä.