Kuntavaalit siirrettiin sittenkin

Sunnuntai 7.3.2021 klo 23.24 - Aarno Järvinen

Kuntavaalien ehdokaslistat piti jättää 9.3.2021, ennakkoäänestys piti olla kotimaassa 7.-13.4.2021 ja varsinaisen vaalipäivän 18.4.2021. Nyt aikataulu onkin niin, että varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.6.2021 ja ennakkoäänestys kotimaassa tuplattiin kahdeksi viikoksi (26.5.–8.6.2021) mutta ulkomailla ennakkoäänestys vain neljä päivää (2.–5.6.2021).

Mielestäni oli ihan oikea päätös siirtää vaalit, vaikka äänestys äänestyspaikoilla varmasti olisikin pystytty hoitamaan terveysturvallisesti. Avoin kysymys oli kotiäänestyksen järjestäminen, nimenomaan mistä saada riittävästi vaalivirkailijoita sitä tekemään ja toinen avoimeksi jäänyt kysymys sairastuneiden ja eristykseen joutuneiden sekä karanteeniin määrättyjen äänestäminen. Näitä henkilöitähän olisi saattanut olla tuhansia. Siihen ei löytynyt toimivaa ratkaisua.

Siirtopäätös vaan tehtiin pari-kolme viikkoa myöhässä, mistä syntyi kuva paniikkireaktiosta ja media ja some sai oivan aiheen sättiä hallitusta ja virkamiehiä. Oikea sättimisen kohde olisi kovakorvaiset puoluesihteerit. Kaikki siirron elementit olivat tiedossa jo helmikuun puolivälissä jopa aikaisemmin, kun tartunnat lähtivät voimakkaaseen nousuun.

Kun sanoin, että oli aivan oikea päätös siirtää vaalit, tarkoitin siirtoa sinänsä, en valittuja uusia päiviä. Minun mielestäni vaalit olisi pitänyt siirtää joko lokakuulle 2021 tai peräti alkuvuoteen 2022.

Perustelen lyhyesti molemmat vaihtoehdot. Lokakuu on ollut perinteinen kuntavaalikuukausi, koska silloin uudet valtuustot voivat aloittaa vuoden alusta ja vanha valtuusto jatkaa tilikauden eli vuoden loppuun.  Se on luonnollinen vaihtoajankohta. 2016 vaalit päätettiin siirtää keväälle 2017, koska keväällä on ”mukavampi kampanjoida”. Ei ole. Se nähtiin nyt. Myöskään kesäkuun alku ei uuden valtuuston kannalta ole optimaalinen aloitus, koska väistämättä kesä menee tyhjä- tai ainakin puolikäynnillä.

Miksi kevättalvi 2022 olisi ollut hyvä ajankohta? No koska silloin kuvitellaan järjestettävän sotevaalit eli sote-maakuntien tai ”hyvinvointialueiden” valtuustovaalit. Nämä ja kuntavaalit on järkevä yhdistää ja Sipilän hallituksen maakuntahankkeessa yhtenä ideana olikin kunta- ja maakuntavaalien järjestäminen samanaikaisesti. Molemmissa ratkotaan paikallisia, ihmisiä lähellä olevia arjen asioita. Äänestysprosentti saataisiin (toivottavasti) samalla nousemaan. Pelkissä maakunta- tai sotevaaleissa se saattaisi helposti jäädä ”osuuskauppavaalien” tasolle. Viime Tradekan vaaleissa 2016 äänestysprosentti oli 30,4 ja HOK-Elannon vaaleissa 2020 puolestaan vain 19,3.  Vuoden 2017 kuntavaaleissa koko maan äänestysprosentti oli 58,9. Tosin vasta vuoden 1945 kuntavaaleissa päästiin ensimmäisen kerran yli 50 % Suomen itsenäisyyden aikana. Ennen itsenäisyyttä järjestetyt kuntavaalithan eivät olleet yleiset ja yhtäläiset, joten niitä ei voi verrata.

Miksi vuodelle 2022 siirto ei ole tullut keskusteluissa mitenkään esiin? Onko asia ymmärrettävä niin, että kukaan ei enää usko sote-lainsäädännön tulevan ulos eduskunnasta suunnitellussa aikataulussa eli kesäkuussa 2021 niin, että lait tulisivat voimaan 1.7.2021, kuten on aikataulutettu? Joten sotemaakuntavaalejakaan ei tule alkuvuodesta 2022? Yhdistetäänkö ne sitten eduskuntavaaleihin 2023, vai hajoaako koko sotelakipaketti taas pirstaleiksi perustuslakivaliokunnassa? Siinäpä kansalle jännitettävää.