Yhteystiedot

Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800

Uutiset

6.1.2024PRESIDENTINVAALIT TULOSSA!Lue lisää »24.1.2022Iso Kiitos 215 äänestä!Lue lisää »6.12.2021OLEN EHDOLLA ALUEVALTUUSTOONLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Miksi pormestarista ei äänestetä erikseen

Lauantai 10.4.2021 klo 23.04 - Aarno Järvinen

Hannu Hämäläinen ehdotti Helsingin Sanomien Lukijan mielipide -palstalla 9.3.2021, että äänestetään pormestarista erikseen.

Hän tietysti tarkoitti kirjoituksellaan Helsingin pormestaria ja totesi, että Helsingissä kuntavaalit ja pormestarinvaali tulisi järjestää erikseen. Toki saman kysymyksen voisi esittää muidenkin pormestarikunnille. Hämäläinen kysyi ”Jos kannattamani puolueen pormestariehdokas ei ole sellainen henkilö, jonka haluaisin pormestariksi, niin kumpaako äänestän?”

Hän jatkoi ehdottamalla, että pormestariäänestys voitaisiin järjestää kuntavaalien yhteydessä. ”Annetaan yksi ääni kuntavaaliehdokkaalle ja toinen pormestariehdokkaalle. Jos pormestarin valinta tapahtuisi tällä tavalla asukkaiden toimesta, pormestariehdokkaaksi voisi ryhtyä kuka tahansa ilman puoluepoliittista sitoutumista.”

Kirjoituksessaan hän kysyi edelleen ”Kuinka demokraattista on, että suurin valtuustoryhmä saa lähes varmasti oman ehdokkaansa pormestariksi? Muutos lisäisi todennäköisesti myös äänestysaktiivisuutta.”

Nykyinen pormestarijärjestelmä on Suomessa niin uusi, etteivät kaikki ole täysin ymmärtäneet, mitä se tarkoittaa. Pormestarijärjestelmä sinällään on Suomessakin vanha käytäntö, joka tuli tänne Saksasta 1300-luvulla, mutta jäi pitkäksi aikaa unholaan. Euroopassahan se on varsin yleinen eri maissa hieman eri variaatioin. Suomessa otti nykyisen kuntalain mukaisen pormestarijärjestelmän ensimmäisenä käyttöön Tampere vuonna 2007. Toisena oli Pirkkala ja pronssisijalle kiri Tuusula, joka voitti Helsingin viikolla nykyisen valtuustokauden alussa.

En tässä mene sen perusteellisemmin pormestarijärjestelmän hyviin ja huonoihin puoliin, niistä joskus toiste. Kommentoin vain tuon yllä lainatun yleisöosastokirjoituksen kahta väärinymmärrystä.

Miksi ei voida äänestää erikseen kuntavaaleissa valtuutetuista ja erikseen pormestarista? Entä jos pormestari eroaisi tai erotettaisiin kesken kauden? Valittaisiinko uudeksi pormestariksi toiseksi eniten ääniä saanut vai järjestettäisiinkö uusi pormestarivaali kesken vaalikauden vai valitsisiko valtuusto siinä tapauksessa uuden pormestarin?  Jälkimmäisessä tapauksessa valtuusto voisi vaikka saman tien kumota erillisen pormestarivaalin tuloksen antamalla vaalissa voittaneelle pormestarille epäluottamuslauseen. Ei kuulosta kovin järkevältä, vaikka ei toki pormestareita käytännössä alvariinsa eroteta. Niin on tapahtunut tähän mennessä kerran Pirkkalassa. Pormestari joutuu eroamaan, jos hän menettää valtuuston enemmistön luottamuksen. Kunnanjohtajan erottamiseen vaaditaan valtuustossa määräenemmistö (2/3) ja koska lähes kaikilla kunnanjohtajilla on nykyisin johtajasopimus, erottamisesta seuraisi kunnalle taloudellisia menetyksiä, ellei kunnanjohtajaa eroteta hänen tekemänsä rikoksen seurauksena.

Olisiko erillisellä vaalilla valittu pormestari kuitenkin valtuutettu, vaikka hän ei olisi ollut edes ehdolla valtuustovaalissa tai ei tulisi yllättäen siinä valituksi? Olisi varmaan aika outo tilanne, jos erillisen pormestarivaalin voittanut henkilö ei pääsisi valtuustovaalissa läpi. Ei kovin todennäköinen tilanne, mutta mahdollinen, koska ihmiset saattaisivat jättää äänestämättä häntä ”tuplasti”. Vai olisiko hän molemmissa tapauksissa ”vain” kunnanhallituksen puheenjohtaja. Tilanne, joka nykyisinkin toki on mahdollinen, joskin harvinainen. Kunnanhallituksen jäsentenhän ei tarvitse olla valtuutettuja.

Toinen väärinymmärrys sisältyy lauseeseen ”Kuinka demokraattista on, että suurin valtuustoryhmä saa lähes varmasti oman ehdokkaansa pormestariksi? Mistä tulee oletus, että suurin ryhmä saa aina pormestarin paikan? Pormestarihan voi tulla vaikka pienimmästä ryhmästä, jos hän henkilönä saa valtuuston enemmistön luottamuksen. Jos valtuuston voimasuhteet ovat hyvin tasan, esim.  kolmella suurimmalla ryhmällä on kaikilla yhtä monta valtuutettua, pormestari haettaisiin varmasti muualtakin kuin siitä ryhmästä, joka ehkä muutaman äänen turvin on se suurin.

Minusta pormestarijärjestelmä on hyvä ja osoittanut jo Tuusulassakin toimivuutensa Tampereesta puhumattakaan. Mutta se on myös niin uusi, että kaikkia ”kommervenkkejä” ei ole vielä tullut vastaan eikä jouduttu kokeilemaan. Tärkeintä on, että pormestariksi valikoituu taustaryhmästä riippumatta henkilö, johon valtuusto voi luottaa ja joka saa asioita tapahtumaan. En kannata erillistä pormestarivaalia enkä edes ”pormestariehdokaskärjellä” vaaleihin lähtemistä. Kuntavaalit ovat paikallisvaalit, jonka tuloksen perusteella valittujen joukosta haetaan pormestariksi sopiva henkilö.

Kommentoi kirjoitusta.