Tyhmyysteoria vai salaliittoteoria

Lauantai 21.1.2012 - Aarno Järvinen

Suuresti arvostamani edesmennyt kansliapäällikkö Bror ”Buntta” Wahlroos opetti minulle aikanaan, että aina ensin kannattaa epäillä tyhmyysteoriaa ja vasta sitten salaliittoteoriaa. Kummasta on kuntarakenneuudistuksessa kyse?

Kuntarakenneuudistusta ja uutta kuntakarttaa on valmistettu suuren salailun suojassa useita kuukausia. Salailu on nostanut läpi puoluekentän menevän kapinaliikkeen vastustamaan ministeriön suunnittelemia (?) ja poliitikkojen kieltämiä pakkoliitoksia. Kuntakarttaehdotus on luvattu paljastaa kunnille Presidentin vaalien jälkeen helmikuussa. Nyt kuitenkin Suomen Kuvalehdelle (SK 2 13.1.2012) on vuodettu valtiovarainministeriön suunnitelma, joka jättäisi Suomeen vain 70 kuntaa nykyisten 336 sijaan. Lehti julkaisi em. numerossaan kuntaliitoskartat.

Onko kyseessä tyhmyysteoria, jossa ministeriö kuvittelee kiivaasta poliittisesta vastustuksesta huolimatta voivansa ajaa läpi suunnitelman todella rajusta kuntien apuharvennuksesta? Vai onko kyseessä salaliittoteoria, jossa täysin mahdoton suunnitelma on vuodettu julkisuuteen kappaleiksi revittäväksi siinä toivossa, että kunnat pahinta vaihtoehtoa torjuakseen vapaaehtoisesti suostuisivat edes joihinkin kuntaliitoksiin? Ja varsinainen suunnitelma esitetään sitten, kun kuntien pahin raivo on mennyt ohi ja nyt vuodettua suunnitelmaa on korjattu kunnista tulleen palautteen pohjalta.

Lue lisää »

Kunnat yhteen?

Sunnuntai 4.9.2011 klo 13.48 - Aarno Järvinen

Lauantain 3.9. Helsingin Sanomat ja Keski-Uusimaa kirjoittivat uuden kuntaministeri Henna Virkkusen hieman raottamasta kuntauudistuksesta. Keski-Uudellamaalla tämä tarkoittaisi Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhdistymistä, palaamista vanhaan Suur-Tuusulaan eli aikaan ennen kuin Kerava irtaantui vuonna 1924 itsenäiseksi kauppalaksi Tuusulasta, jota esimerkkiä Järvenpää seurasi 1951.

Kuntauudistuksessa on puhuttu työssäkäyntialueen kattavien kuntien muodostamisesta ja hevoskärryjen aikaisten kuntarajojen romuttamisesta. Mikäli kolmen kunnan liitos tapahtuisi, täällä siis palattaisiin takaisin hevoskärryaikaan eli käännettäisiin historian kelloa takaisin. Mutta toisaalta Keski-Uusimaan kolme kuntaa muodostavat yhtenäisen talousalueen ja työssäkäyntialueen, josta käydään valtaosin töissä pääkaupunkiseudulla. Ihmisten arjessa kuntarajojen merkitys on täällä koko ajan pienentynyt. Nykyisin niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä ajatellen julkisten palvelujen käyttöä, kun kuntarajat ylittävää joustavaa palvelutarjontaa ei ole saatu Kuuma-yhteistyöstä huolimatta toimimaan.

Kahvipöytäkeskusteluissa varsin monet alueen poliitikotkin ovat sitä mieltä, että kunnat yhteen, mutta virallisissa yhteyksissä tätä varotaan sanomasta ääneen. Ilmeisesti aiemmat kokemukset ja Ristikytö-riitely pelottavat.

Lue lisää »