Vuosi 2015 on siirtynyt historiaan. Päällimmäisenä mieleen on jäänyt varmastikin monet ikävät tapahtumat, Eurooppaa koetelleet terrorismi, Ukrainan kriisi ja pakolaisvyöry. Vaikka niistäkin on syytä muistaa, että maailman pakolaisista valtaosa on edelleen Euroopan ulkopuolella ja terroriteostakin noin 99 % tapahtuu muualla kuin Euroopassa ja vähintään yhtä suuri osa iskuissa kuolleista ja loukkaantuneista on muslimeja.

Ja kotimaassakin pakolaiskriisiä, Venäjä-pakotteiden jatkumista, nollakasvua, yt-neuvotteluja, työmarkkinariitoja. Onko vuosi 2015 ollut vain täynnä kriisejä ja synkkiä uutisia taloudessa. Vai onko samaan aikaan tapahtunut myös myönteisiä asioita, jotka helposti jäävät uutisoinnissa raskaan yleistunnelman varjoon.

Poimitaanpa muutama valonpilkahdus tähän uutissynkyyteen.

Viime vuonna syntyi Suomen kaikkien aikojen suurin yrityskauppa, kun Nokia osti kilpailijansa ranskalaisen Alcatel-Lucentin. ” Kauppa oli osoitus siitä, että Nokia ei jäänyt tuleen makaamaan, vaan otti härkää sarvista.” totesi Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula  Taloussanomissa.

Telakkateollisuus on kulkenut murheen lahosta toiseen, välillä vähän päätään nostaen. Alamäen alkuna voinee pitää Wärtsilä-Meriteollisuuden konkurssia 1989, jota itsekin jouduin seuraamaan hyvinkin läheltä. Se oli silloin, ja taitaa olla edelleenkin, Suomen suurin konkurssi. Mutta nyt telakkateollisuus elää uutta kukoistusta Turussa. Pelastus tuli Saksasta Meyer-konsernin hahmossa. Vastuulliselle perheyritykselle kvartaalit ovat onneksi kymmeniä vuosia.

Tilauksia on tippunut jo yhteensä neljä uutta risteilijätilausta Tui Cruisesilta ja Carnival Cruisesilta. Työllisyys kohenee niiden myötä 3 000 henkilötyövuodella ja hommia riittää ainakin vuoteen 2020.

Työttömyysasteen kasvutrendi pysähtyi kesällä. Työllisiä on nyt enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Mutta huolestuttava asia niin koko Suomessa kuin Tuusulassakin on, että pitkäaikaistyöttömiä on aiempaa enemmän.

Investointeja on kiihkeästi kaivattu, mutta on niitä tullutkin. Metsä Fibre teki huhtikuussa päätöksen uuden 1,2 miljardin euron biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle. Tehtaalle ja alihankkijoille arvioidaan syntyvän uusia työpaikkoja noin 1 500. Lisää biotuotetehtaita on suunnitteilla Kemijärvelle ja Kuopioon.

Uudenkaupungin autotehdas nousee kuin Fenix-lintu tuhkasta. Tämän vuoden tuotanto on ennätysmäärä Suomen autotuotannon historiassa. Lisäksi Mersu ilmoitti aloittavansa uuden kaupunkimaasturin tuotannon Valmet Automotiven tehtaalla. Tuotantovaiheessa työtä tulee 1200 hengelle tehtaalla ja noin 300 työntekijälle alihankkijoilla.

Slush-tapahtuma keräsi uskomattomat 15 000 osallistujaa Helsingin Messukeskukseen marraskuussa.

Finnairista tuli pitkään vain huonoja uutisia säästökuureista ja väenvähennyksistä. Joulukuussa kuultiin kuitenkin yhtiön palkkaavan 450 henkeä uusien A350-koneiden myötä ja kaikkiaan 1000 henkeä lisäväkeä vuoteen 2020 mennessä.

Ja vaikka Suomen talouskasvu on Euroopan pohjakastia, pörssissä Suomi pärjää keskivertoa paremmin. Helsingin pörssin kokonaistuotto ilman osinkoja on noin 10 prosenttia tänä vuonna. Yleisesti osakkeiden keskimääräisenä vuosituottona pidetään 8–10 prosenttia.

Pidemmällä aikavälillä ehkä kuitenkin Suomen kannalta myönteisin asia oli Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoitus joulukuussa, jos vain osaamme riittävän ajoissa tarttua sen tuomiin mahdollisuuksiin.

Mutta löytyykö mitään hyvää Tuusulan kunnan tasolla? Loppuvuoden hyvänä uutisena oli, että saksalainen Hetzner rakentaa datakeskuksen Tuusulaan ja osti sitä varten tontin Etelä-Tuusulasta ja toisena Stockmannin logistiikkakeskuksen rakentuminen. Mutta onko kunnan ylin päätöksentekoelin eli valtuusto saanut myönteisiä ja eteenpäin katsovia päätöksiä aikaan? Kävin läpi kaikki viime vuoden valtuuston pöytäkirjat ja listasin seuraavat asiat myönteisinä ja tulevaisuuteen katsovina:

Positiivisimmaksi valtuuston päätökseksi rankkaan, ehkä vähän yllättäen, asuntomessujen hakemisen Tuusulaan vuodeksi 2020.

Valtuustossa päätetyistä kaavoista nostan esiin Anttilanrannan vihdoin viimein hyväksytyn kaavan ja Jokelan kannalta Vallun työpaikka-alueen kaavan. Myös Rykmentinpuistossa on edetty aiesopimukseen asti.   Jokelan kannalta toinen myönteinen asia on Notkopuiston päiväkoti, jolla korvataan 1970-luvulta oleva Jokelan keskustan huonokuntoinen päiväkoti. Tontilla onkin jo alkanut tapahtua.

Aloitteita on tehtailtu taas paljon, turhankin paljon. Niistä nostan esiin vain yhden, vaikka sekään tuskin johtaa kovin nopeasti mihinkään. Nimittäin aloitteen lukiokoulutuksen siirtämisestä Keudalle. Rajoitun tähän, en siksi etteikö aloitteissa olisi esitetty monta hyvää ja eteenpäin katsovaa asiaa, mutta en usko niistä kovinkaan monen aloitteiden pohjalta etenevän.

Lyhyellä aikavälillä eniten odotuksia omassa mielessäni kohdistuu joulukuussa valtuustossa hyväksyttyyn kuntakehityksen ja tekniikan toimialan organisaatiomuutokseen siihen liittyvine sääntö- ja päätösvaltamuutoksineen.

Kovin pitkää tuosta positiivisten päätösten listasta en saanut. Kielteisiä päätöksiä en tähän listaa. Mutta monet isot asiat jäivät viime vuonna vielä ratkaisua vaille, ei niinkään kunnan vaan valtion päätösten vuoksi. Palaillaan niihin myöhemmin.