Matkustin lauantaina 26.3.2016 junalla Jokelasta Nuppulinnaan. Viimeistä kertaa, sillä junat eivät enää pysähdy Nuppulinnassa. Eivätkä ne pysähdy enää Purolassakaan.

Purolassa asuessa kuljin junalla töihin Helsinkiin. H-juna pysähtyi kerran tunnissa. Purolan asemalla oli posti.  Sieltä haettiin päivän posti. Sitä ei tuotu tontin rajalle postilaatikkoon. Osoitteemme oli silloin yksinkertaisesti Jamppa pp. Siitä on aikaa kolmisenkymmentä vuotta.  Enää ei ole asemaa,  postia eikä pysähtyviä junia.

Nuppulinnalaiset järjestivät ”junabongauksen ” Nuppulinnan asemalaiturilla viimeisten siellä pysähtyvien junien kunniaksi. Paikalla oli toistasataa henkeä ja kahvitarjoilut. Muisteltiin junalla kulkemista ja Nuppulinnan aseman vaiheita aina vuodesta 1883. Siitä lähtien junat ovat siellä pysähtyneet aina viime lauantaihin saakka.

(Kuva: Nuppulinnan aseman vihkiäiset)

Ja päiviteltiin nykyhallituksen liikennepolitiikkaa ja liikenneministerin aikeita myydä VR ja yksityistää rautatiet. Ihmisiä on kannustettu asumaan radan varteen ja käyttämään ympäristöystävällistä junaa. Sitten lakkautetaan junaliikenne. Johdonmukaista, eikö vain? Kunta yrittää nyt  hätäapuna järjestää korvaavaa bussiliikennettä töihin ja kouluun menoajoiksi. Yritys on tuomittu epäonnistumaan liian harvojen vuorojen ja byrokratian takia. On pakko siirtyä käyttämään autoa ja hankkia perheeseen toinenkin auto, jos molemmat käyvät töissä ja perheessä on lapsia. Näin maailma pelastuu ja päästöt lisääntyvät.

Oikeaa rautatieliikenteen kilpailutusta ajatellen Suomessa on kaksi ongelmaa. Venäjältä peräisin oleva muusta Euroopasta poikkeava raideleveys  ja eurooppalaisittain harva asutus. Tänne ei voi tuoda Euroopasta radalla kulkevia onnibusseja, vaan on ostettava tai vuokrattava nykyisin VR:n omistama kalusto. Tokiossa yksityinen junaliikenne toimii. Olen itse kokenut, mutta siellä matkustajia riittää niin, että asemilla tarvitaan henkilökuntaa sullomaan matkustajat täpötäysiin juniin. Meillä vastaavaa voi kokea vain Pasilan asemalla jääkiekkomatsin tai ison konsertin jälkeen.

Pääradan lisäraideparin suunnitelmat ovat pitkällä. Lisäraidepari mahdollistaa sen, että paikallisjunat voivat Helsinki-Riihimäki välillä  kulkea omalla raideparillaan ja pikajunat pyyhältää omallaan ohi. Aikanaan, kun Huikon, Takojan ja Palopuron liikenne lakkautettiin, sitä perusteltiin, että pääradalle ei mahdu joka pysäkillä pysähtyviä paikallisjunia, jotka ovat pikajunien tiellä. Silloin VR:lle oli tärkeintä kaukoliikenne ja sen matkustajamäärien kasvu. Paikallisliikenteen matkustajat saivat värjötellä asemilla katsellen myöhässä ohi pyyhältäviä pikajunia.

Sitten tuli oikorata Lahteen, joka vei merkittävän osan Keravan pohjoispuolisesta liikenteestä mennessään. Raiteille tuli tilaa, mutta se  ei avannut lakkautettuja seisakkeita. Nyt suunnitellaan lisäraideparia, mutta ennen töiden käynnistymistä lakkautetaan liikennettä.  Näin toimii johdonmukainen liikennesuunnittelu.

Mitä tästä opimme. Emme mitään. Tai ehkä sittenkin jotain: että nykyhallituksen toiminnan epäjohdonmukaisuuden lyömiseen tarvitaan aikamoinen sähläriporukka.

Huhtikuun kuntalaisilloissa pitäisi pohtia Tuusulan vetovoimatekijöitä. Niitä on taas kaksi vähemmän: Purola ja Nuppulinna. Tuusulassa on enää yksi paikka, jossa junat pysähtyvät – Jokela.