Jokelaan uimahalli

Lauantai 28.11.2015 klo 19.34 - Aarno Järvinen

Perjantain 27.11.2015 Keski-Uusimaa tiesi kertoa, että Jokelan Kehittämistoimikunta oli ottanut ”kopin” Jori Porspakan ehdotuksesta uimahallin rakentamiseksi Jokelaan. Lauantain lehden pääkirjoitus tyrmäsi uimahallin  pilvilinnana.

Ajatus Jokelan uimahallista ei toki ole pilvilinna eikä mikään uusi ajatus. Pilvilinnana taidettiin pitää alkujaan nykyisin kovin suosittua Hyrylän uimahalliakin. Sen toteutus ensimmäisestä ajatuksesta toteutukseen taisi kestää hyvinkin kolmekymmentä vuotta.

Kuva oikealla: Tässä on Jokelan tulevan uimahallin paikka.

 Jokelan uimahalli ei ole ajatuksena suinkaan mikään uusi, vaikka perjantain lehtijuttu antaa niin ymmärtää. Ensimmäisen kerran ehdotin sitä kuntalaisillassa Jokelassa 20.10.2010 ja kirjoitin siitä blogissani 25.10.2010. Tällöin hahmottelin paikaksi Kehittämistoimikunnan yhtenä               vaihtoehtona esittämän Paloheimon alueella sijaitsevan lammen rantaa. Lammen, joka aikanaan oli jokelalaisten suosittu uimaranta ja hyvä ravustuspaikka, ennen kuin Paloheimo pilasi sen sinne tuomillaan tukeilla. Niitä lienee lammen pohjassa edelleen epälukuinen määrä. En silti rohkene ottaa ajatusta Jokelan uimahallista omiin nimiini.

Paloheimon alueen eli Palojoenpuiston kaavaluonnoksessa mainittu lampi on esitetty täytettäväksi. Tietysti siksi, ettei sitä tarvitsisi puhdistaa. Kaavaluonnos on toki muutoinkin kelvoton alueen toteutuksen pohjaksi. eikä vähiten siksi, että se olisi kaavataloudellisesti kannattamaton.

Lammen ranta olisi toisestakin syystä hyvä paikka uimahallille. Silloin ei tarvittaisi Peltokaaren alueelle radan varteen rakennetun kaltaista täysin älytöntä ja kallista meluaitaa asutuksen suojaksi, kun  radan varsi kaavaluonnoksen mukaisesti kaavoitettaisiin työpaikkatonteiksi. Tämä onkin  tämän  kaavaluonnoksen paras osuus.  Kun lampi puhdistettaisiin, siitä saataisiin luonnonmukainen  maauimala kesäajaksi uimahallin kylkeen ja alue loisi luontevan virkistyskeitaan jokelalaisille.

Uimahallin aika ei ole kuitenkaan vielä. Jokelan asukaspohja on yksinkertaisesti liian pieni, mutta Jokela kasvaa koko ajan. Realistinen aika uimahallille voisi olla joskus 2030-2035 paikkeilla, kun mm kyseinen Paloheimon alue eli Palojoenpuisto on monen muun Jokelan alueen lisäksi kaavoitettu järkevästi ja myös rakennettu.

Mutta tärkeää on että asiasta puhutaan.  Pidetään ajatusta Jokelan omasta uimallista yllä ja hengissä, mutta ei leimata sitä kenenkään henkilön tai poliittisen ryhmän ajatukseksi vaan kyläläisten yhteiseksi hankkeeksi, jonka puolesta kaikki ovat valmiita toimimaan, kun aika on otollinen.

Sotesta taisi tulla Troijan hevonen?

Sunnuntai 8.11.2015 klo 23.11 - Aarno Järvinen

Sote –ratkaisu on saatu jännittävien vaiheiden jälkeen. Ainakin kotikatsomoissa onnistuttiin jännitystä pitämään yllä. Mikä lie sitten ollut väännön todellinen vakavuus?

Viime blogissani kirjoitin: ”Pahaa pelkään, että Kepu saa 18 itsehallintoaluettaan eli maakuntahallinnon ja Kokoomus julkisen terveydenhuollon ja myös ainakin osan sosiaalitoimen yksityistämisen. Varma häviäjä tässä kaupassa on potilas.” Taisin tällä kertaa olla ihan oikeassa.

Kepu sai kauan kaipaamansa maakuntahallinnon, Kokoomus yksityistämisen ja persuja vietiin taas kerran kuin litran mittaa.

Alkujaan soten tavoitteena oli saada tasattua sosiaali- ja terveyspalvelujen eroja maan eri osissa eli kaunis ajatus siitä, että kaikki kansalaiset saisivat edes suunnilleen saman tasoiset palvelut riippumatta siitä, missä päin maata asuvat. Niin ja tietysti miljardien säästöt. Kaikkeenhan mennään nykyisin säästöt edellä ja euronkuvat silmissä.

Edellinen hallitus yhdisti sote -ratkaisuun kuntauudistuksen. Maahan sata vahvaa kuntaa, jotka kuntaliittojen kautta pystyvät hoitamaan sote-palvelut. Ei tullut mitään. Kunnat eivät halunneet yhdistyä vahvoiksi peruskunniksi. Lähes kaikki panivat hanttiin. Keski-Uudellamaalla saatiin aikaan kaunis ajatus Keski-Uudenmaan kaupungista ja Kasikuntaselvitys, jonka tarkoitus ei siis ollut hoitaa sote-asioita vaan vastustaa kuntaliitoksia. Metropolihallinto kaatui siinä sivussa. Tampereen ympäryskunnat olivat kauhuissaan ajatuksesta, että niiden pitäisi yhdistyä Tampereen kanssa. Liekö ollut mielessä ne kaksi onnetonta, Aitolahti ja Teisko, jotka aikoinaan liittyivät ja ovat edelleen täyttä periferiaa.

Nyt saatiin sote –ratkaisu, joka on itse asiassa maakuntahallinto ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämishanke. Edessä on ilman pienintäkään epäilystä vuosisadan suurin uudistus, joka mullistaa koko suomalaisen kuntakentän, mutta sen lisäksi julkisen sosiaali- ja terveyshuollon.

Periaatepäätös on tehty. Nyt alkaa varsinainen työ. Miten rahoitus järjestetään? Miten sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt, muu omaisuus ja henkilöstö siirretään kunnista maakuntiin eli sote-itsehallintoalueille? Mitä muita asioita itsehallintoalueille siirretään valtiolta ja kunnilta ja millä nopeudella tämä tapahtuu? Miten uusien itsehallintoaluiden toiminta järjestetään? Saammeko vaaleilla valitut maakunta- vai itsehallintojohtajat? Miten vaalit hoidetaan  –  eduskunta- vai kuntavaalien yhteydessä? Ketkä voivat olla ehdolla maakuntavaltuustoon ja ennen muuta ketkä eivät. Saammeko nyt valtakunnantason, maakunta- ja kuntapoliitikkoja samassa persoonassa. Nythän suuri osa kansanedustajista on myös kunnan- ja kaupunginvaltuutettuja. Ovatko he jatkossa myös maakuntavaltuutettuja? Avoimia kysymyksiä on paljon enemmän kuin äkkiseltään tulee mieleen. Ja mitä onkaan suomalainen kunta sen jälkeen?

Tärkeintä kuitenkin, että ratkaisu on saatu aikaan. Nyt päästään eteenpäin katsomaan tuleeko tästä susi vai suuri jänis. Arvioinnin aika on ehkä noin 15-20 vuoden kuluttua. Voimaan uudistuksen pitäisi tulla 2019, mutta sehän ei tarkoita, että kaikki tuolloin toimisi. Silloin saattaa lainsäädäntö ja puitteet olla laadittuna, mutta käytännön toteutukseen menee ainakin kymmenen vuotta.

Budjettiesitystä jopa kiiteltiin

Torstai 5.11.2015 klo 23.30 - Aarno Järvinen

Tuusulan valtuusto kokoontui talousarvioseminaariin 29.–30.10. Aulangolle. Seminaarissa alkoi keskustelu ensi vuoden budjetista ja tulevan vuoden aikana käynnistyvistä vetovoimahankkeista.  Valtuusto päättää ensi vuoden talousarviosta poikkeuksellisesti vasta 7. joulukuuta. Yleensähän budjetista päätetään samalla, kun päätetään veroprosenteistakin ja niistä pitää lain mukaan päättää marraskuun puoleen väliin mennessä. Nyt haluttiin budjetin laadinnalle aikalisää.  Veropäätös on siis 9.11. valtuuston listalla. Valtuuston, joka on asialistaltaan verraten ”köyhä”, ts ei ole mitään suuria intohimoja herättäviä asioita, kun veroprosenttien pitämisestä ennallaan ja Hannu Haukkasalon nimittämisestä uuden kuntakehityksen ja tekniikan toimialan johtoon on laaja yksimielisyys.

Valtuuston puheenjohtaja Arto Lindberg arvioi seminaarissa, että ensi vuoden talousarvioesitys vaikuttaa ensi näkemältä tasapainoiselta. Seminaarissa käytiinkin keskustelua poikkeuksellisen myönteisessä hengessä. Käytäväkeskusteluissa jopa todettiin, että nyt näyttäisi kunnassa alkavan jotain tapahtua. Saa sitten nähdä. Ainoa isompi erimielisyys on Kellokosken lukion kohtalo, jota kunnanjohtaja esittää lakkautettavaksi. Jokelan terveysasemaa sen sijaan ei esitetä lakkautettavaksi, vaikka tällainen sitkeä huhu kylällä liikkuukin. Kesän ja joulunajan sulut kylläkin säilyvät tämän vuotisen pituisina.

 Seminaarissa käytiin läpi Tuusulan talouden tilannekuvaa. Verotulojen kasvu on hidastumassa vaimean palkkakehityksen ja työttömyyden kasvun vuoksi. Mutta myös toimintamenojen kasvu on maltillista talousarvioesityksessä. Sen sijaan investoinnit tulevat nousemaan ensi vuonna yli 30 miljoonaan euroon ja ne on tehtävä pääosin velaksi. Tulevan vuoden aikana investoidaan erityisesti koulu- ja päiväkotiverkkoon: Tuusulassa rakennetaan sekä kaksi uutta päiväkotia että laajennetaan ja peruskorjataan kouluja.

Lisäksi paneuduttiin ensi vuoden aikana käynnistyviin vetovoimahankkeisiin. Esillä olivat Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken keskustan kehittämishankkeet ja Rykmentinpuisto. Kuultiin myös isäntäkaupungin vetovoimatekijöistä, kun kehitysjohtaja Tarja Majuri kertoi seminaariväelle Hämeenlinnan ajankohtaisista hankkeista.

Lisäksi tutustuttiin HSL-liittymisselvitykseen. Joukkoliikenteeseen esitetään ensi vuoden talousarviossa 0,8 milj. euroa lisämäärärahaa, jolla jotenkuten säilyy nykyinen joukkoliikenteen taso. HSL:ään liittymiseen ei tullut vielä selvyyttä, vaan valtuusto ottaa siihen kantaa ensi vuoden aikana. Näillä tiedoilla liittymisessä ei ole mitään taloudellista järkeä. Miksi maksaa miljoonia siitä, että saa olla HSL:n jäsen saamatta yhtään uutta vuoroa lisää? Ainakaan täältä Jokelasta katsoen näillä eväillä liittymisestä olisi vain haittaa. 

Sitten pari riviä päivänpolitiikkaa. Tänään on eletty poikkeuksellisen jännittäviä hetkiä: syntyykö sote-ratkaisu vai kaatuuko valtakunnan hallitus. Sitä saamme odottaa ainakin aamuun saakka. Pahaa pelkään, että Kepu saa 18 itsehallintoaluettaan eli maakuntahallinnon ja Kokoomus julkisen terveydenhuollon ja myös ainakin osan sosiaalitoimenkin yksityistämisen. Varma häviäjä tässä kaupassa on potilas. Huomenna ollaan ehkä viisaampia.

Aulanko odottaa

Keskiviikko 28.10.2015 klo 23.39 - Aarno Järvinen

Kunnanvaltuuston tämän syksyn budjettiseminaari pidetään Aulangolla. Kunnanjohtaja julkisti tänään oman budjettiesityksensä, jota kunnanhallitus lähtee käsittelemään maanantai-aamusta. Sitä ennen varmaankin saamme kuulla sen tarkemmasta sisällöstä huomenna Aulangolla. Nyt olen nähnyt vain siitä annetun tiedotteen, joka ei toki koko totuutta kerro. Silmiinpistävin asia, joskaan ei millään tavalla yllätys, oli kunnanjohtajan esitys Kellokosken lukion lopettamisesta. Sitä tuskin purematta niellään huomisessä seminaarissa.

Huomenna seminaari alkaa vuoden 2016 budjetilla eli pääsemme toivottavasti sisään siihen, mitä kunnanjohtajan esitys tarkoittaisi kuntalaisten arjen kannalta. Veronkorotuksia ei ole tulossa. Ei ilmeisesti myöskään irtisanomisia ja lomautuksia. Ehkä tämän vuoden totaalisista töpeksimisistä on  jotain opittu! Mutta mitä palvelujen heikennyksiä on odotettavissa?

Sitten kuullaan Hämeenlinnan vetovoimatekijöistä ja joukkoliikenteestä ja HSL-liittymisselvityksestä.

Perjantai on varattu Tuusulan vetovoimatekijöille. Ehkä jossain välissä keskustellaan myös pormesterimallista, jota Tuusulaankin on väläytelty. Tampereella asiasta on keskusteltu varsin vilkkaasti viime aikoina ja jotain keskustelua on ollut liikkeellä myös Turussa ja Helsingissä. Nythän pormestarimalli on käytössä vain  Tampereella ja Pirkkalassa. Seuraavien kuntavaalien jälkeen kenties joissain muissakin kunnissa. Oma suhtautumiseni on ainakin tässä vaiheessa vähän kaksijakoinen. Toivottavasti tässä viisastuu ja oma näkemyskin selkeytyy. Tässä mielessä seminaari olisi ollut kiinnostavampi pitää Tampereella tai Pirkkalassa kuin perin "tylsällä" Aulangolla, vaikka ei toki Suomen menneiden aikojen "tähtituristikohteessa" sinällään mitään vikaa olekaan. Siellä olen monta seminaaria istunut vuosikymmenten aikana.

Läänijako takaisin?

Perjantai 16.10.2015 klo 22.59 - Aarno Järvinen

Kuntalehden verkkojulkaisu tiesi kertoa, että esitys tulevista itsehallintoalueista (eli siis sote-alueista) tulee julki ensi viikon maanantaina 19. lokakuuta. Verkkojulkaisun mukaan esitys perustunee 11 alueeseen. Tämä vastaa vanhojen läänien määrää ( 11 + Ahvenanmaa), mikä kuulostaa hyvältä lähtökohdalta ja ajatukselta, jota itse olen jo aiemmissa blogeissani kannattanut.

Hallituksen on määrä lupauksensa mukaisesti päättää alueiden määrästä tämän kuun aikana. Suomenmaa puolestaan kertoi, että hallitus ei ratkaisisi asiaa ennen kuin keskustan puoluehallitus on käsitellyt sen, mikä puolestaan on ihan ymmärrettävää. Kepuhan tämän asian viime kädessä ratkaisee ja ratkaisun tulee olla Kepun aluepoliittisten tavoitteiden mukainen.  Kepun puoluehallitus kuulemma kokoontuu 22. lokakuuta eli aiktaulu pitäisi. Antaas kattoa.

Kunnille on verkkolehden mukaan tarkoitus varata 10 viikon lausuntoaika, joka umpeutuisi ensi vuoden tammikuussa eli Tuusulassa valtuusto käsittelisi asiaa joulukuun budjettikokouksessa. Minusta lausunto tulee ilman muuta tuoda valtuuston käsittelyyn, pelkkä kunnanhallituksen mielipide ei näin isossa asiassa riitä.

Verkkolehti tietää, että ainakin palo- ja pelastustoimi on tarkoitus liittää itsehallintoalueisiin alusta saakka. Muun aluehallinnon ja ammatillisen koulutuksen suhteen ratkaisut tehtäisiin myöhemmin.

Ongelmana tässä mallissa on, kuinka vältetään itsehallintoalueiden ja vaalipiirien toisistaan poikkeavat rajat. Tätä nykyä manner-Suomessa on 12 vaalipiiriä. Verkkolehteä edelleen lainaten vaalilakiasiantuntija Lauri Tarasti totesi viime sunnuntaina Helsingin Sanomissa, että sote-alueiden ei tulisi olla ristiriidassa vaalipiirijaon kanssa. Tästä voi olla vain samaa mieltä. Tämä lukumääräongelma ratkeaa helpoiten niin, että Uudenmaan ja Helsingin vaalipiirien alueet muodostavat yhden itsehallintoalueen eli Uudenmaan läänin, mutta edelleen kaksi vaalipiiriä.

Vaativa erikoissairaanhoito tulee kuitenkin keskittää viidelle erva-alueelle eli yliopistosairaaloiden sijaintipaikkakunnille.

Toivotaan, että järki voittaisi vihdoin tässäkin asiassa ja nykyinen hallitus saisi edes yhden päätöksen, josta voisi olla samaa mieltä. Vanhojen läänien palauttaminen loisi pohjan ymmärrettävälle valtion aluehallinnolle, jonne voitaisiin lisäksi siirtää eräitä kunnilla nyt olevia mutta alueellisesti järkevämmin hoidettavia asioita. Ja maaherrat takaisin! Oli maaherra sitten vaaleilla valittu itsehallintoalueen hallituksen (lue lääninhallituksen) tai valtuuston puheenjohtaja tai itsehallintoalueen ylin virkamies. Valtion aluehallinnolle tarvitaan selkeästi tunnistettavat kasvot!

Tuusula katsoi taakseen

Torstai 8.10.2015 klo 23.46 - Aarno Järvinen

Urho Kekkonen on sanonut 1962 : ”Tiedämme hyvin, että jokaista kansaa uhkaa historian käännekohdassa Lootin vaimon kohtalo. Menneisyyteen kääntyminen tietää suolapatsaaksi muuttumista.” Tuusula katsoi viime valtuustossa 21.9.2015 taakseen päättäessään irtaantua alkujaan kasikunta- sittemmin vitoskuntaselvityksestä. Muodollisena syynä oli Hyvinkään päätös irtaantua. Selvitykseen jäivät mukaan Järvenpää, joka olisi ollut halukas jatkamaan ja Pornainen, joka ei vielä tuolloin ollut valtuustossaan käsitellyt asiaa.

Tuusulassa kokoomus ei ollut halukas jatkamaan selvitystä Järvenpään kanssa. Näin näennäisen yksimieliseksi päätökseksi tuli Tuusulan irtaantuminen ja päätökseen kirjattiin esitys kuntayhteistyön tiivistämisestä naapurikuntien kanssa. Jää nähtäväksi tuleeko tässä muodossa esitetystä toiveesta mitään oikeasti konkreettista tulosta. Tällainen tulos olisi kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisotoimien ja teknisen toimen tehtävien ja organisaatioiden yhdistäminen. Kolmessa ensin mainitussa kuntalaiset eivät ole enää pitkään piitanneet kuntarajoista ja teknisessä toimessa voitaisiin saada selkeitä säästöjäkin.

Sanoin valtuustoissa olevani syvästi pettynyt kuntaliitossuunnitelmien kariutumiseen. Olen syvästi pettynyt myös siihen, että kuntalaisilta ei haluttu kysyä. Tätäkin kokoomus pelkää kuin ruttoa, koska neuvoa-antavan kuntalaisäänestyksen tulos todennäköisesti olisi liitoksille myönteinen. 
Kuntalaisilta kysymistä on vastustettu sillä, että vaihtoehtoja ei osattaisi muokata riittävän yksiselitteisesti, jotta kuntalaiset ymmärtäisivät mistä on kysymys. Tämä puolestaan on äänestäjien aliarvioimista. Tässä tilanteessa kysyminen olisi ollut hyvin yksinkertaista: kaksi vaihtoehtoa: toinen Tuusula säilyy itsenäisenä ja toinen, että liitytään Järvenpään kanssa.

Tuusulan päätökseen liitettiin esitys kuntayhteistyön tiivistämisestä. Tuleeko siitä mitään ja millä aikataululla, jää nähtäväksi. Aikaa joka tapauksessa haaskataan. Kun sote-ratkaisu jossain vaiheessa tulee – sen on pakko tulla – kunnilta häipyy puolet tehtävistä ja puolet budjetista. Nykymuotoisen kunnallisen itsehallinnon rooli muuttuu oleellisesti. Sitä tilannetta on syytä ryhtyä hyvissä ajoin valmistelemaan.

Ei hyvältä näytä

Sunnuntai 20.9.2015 klo 22.48 - Aarno Järvinen

Maanantaina 21.9.2015 pidetään ylimääräinen valtuuston kokous, jossa listalla on Keski-Uudenmaan sote-raportti ja Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti ja yhdistymisselvitys. Ensin mainittu merkittänee tässä vaiheessa tiedoksi ilman sen suurempia mutinoita. Siltä osin odotellaan valtiovallan jatkotoimia ja lokakuussa tehtävää päätöstä uudeksi aluejaoksi. Eli tässä vaiheessa tyyntä myrskyn edellä ja meidän alueen osalta hyvä, että asioita on mietitty etukäteen.

Alkujaan Kasikuntaselvityksen, sittemmin Vitoskuntaselvityksen ja siitä edelleen kutistuneen jatkon kohtalo on asia, johon Tuusulassa ei yksimielistä kantaa löydy. Hyvinkään irrottauduttua ja Mäntsälän todennäköisesti viikon kuluttua irrottautuessa, siellähän hallitus äänesti selvin numeroin irrottautumisen puolesta, jäljellä ovat Järvenpää ja Tuusula sekä Pornainen, jonka tilannetta en edes tarkkaan tällä hetkellä tiedä. Voisin veikata Pornaisissa tarkkailtavan tilannetta.

Tuusulassa Kokoomus ja Keskusta haluavat ehdottomasti irrottautua ja pitää Tuusulan itsenäisenä. Muut ryhmät ”Risto Reipasta” lukuun ottamatta olisivat ilmeisesti jatkoselvityksen ja vaikka vain kahden kunnan eli Järvenpään ja Tuusulan yhdistymisen kannalla. Mutta ainakin osan tupulaisten kanta tuntuu vielä horjuvan. Raimo Stenvall on tosin selkeästi jatkoa vastaan.
Tuusulalle tämä on kohtalon kysymys, jos kuntaliitoshankkeet nyt kaatuvat vuosiksi. Tuusulalla on edessään kurjistumisen tie. Tiedossa on palvelujen rajuja leikkauksia ja irtisanomisia. Kasikuntaselvityksessä talouslaskelmia tehneen Eero Laesterän mukaan Tuusula on jäljellä olevien kuntien heikoin lenkki taloudellisesti ja Järvenpää vahvin. Tuusulan veroprosentti uhkaa nousta 22.50 %iin vuoteen 2020. Jo viime valtuustokaudella totesin valtuustossa, että kaikkien Kuuma-kuntien veroprosentit alkavat kakkosella kun käännytään 2020-luvulle, mutta aivan tällaisia lukuja en povannut. 

Erittäin ikävää on myös se, että Kokoomus ei uskalla kuulla asiassa kuntalaisia. Pelko lienee selvä. Epäilen vahvasti, että kuntalaisten enemmistö olisi liitosten kannalla, koska kuntarajoilla ei tällä alueelle tavallisten ihmisten kannalta ole enää merkitystä. Useimmat varmasti haluaisivat Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liitosta, mutta se ei lyhyellä tähtäimellä onnistu, kun Kerava päätti ryhtyä ”kauniaiseksi”.

Torstain ryhmien välisissä neuvotteluissa yritettiin löytää yksimielistä päätösesitystä. Sitä ei siinä palaverissa löytynyt, eikä taida löytyä maanantainakaan. Hyvin poikkeuksellisesti kunnanhallitus kokoontuu tuntia ennen valtuuston kokouksen alkua ja tekee vasta silloin oman päätösesityksenä. Eli odotettavissa on pitkä ja riitaisa valtuusto, jossa pidetään monta pitkää kokoustaukoa. Huomenna tähän aikaan ollaan jo viisaampia. Toivottavasti myös tehtävät päätökset ovat viisaita, mutta harvoin olen pelännyt päinvastaista yhtä paljon kuin nyt.

Ratkaisun hetket lähestyvät

Maanantai 7.9.2015 klo 23.12 - Aarno Järvinen

Tuusulan kunnanhallitus päätti tänään viiden kunnan liitosvalmistelun jatkosta - vaan ei päättänytkään - vaan päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Kunnanjohtaja esitti irtautumista hankkeesta, mutta ilmeisesti asiasta ei vielä haluttu äänestää.

Asian pitäisi olla 21.9.2015 kokoontuvan ylimääräisen valtuuston päätettävänä.
Hyvinkään kunnanhallitus päätti osaltaan esittää kaupunginvaltuustolle äänin 5-4 selvityksestä irtautumista. Valtuuston ratkaisua odotellaan 14.9. pidettävässä kokouksessa, siis viikkoa ennen Tuusulan vastaavaa päätöstä. Jos Hyvinkää irtaantuu, on aikanaan kasikuntahankkeena liikkeelle lähteneestä kuntaliitosajatuksesta jäljellä puolet eli neljä kuntaa: Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula. Mäntsälässäkin tullaan varmaankin äänestämään. Pornainen todennäköisesti seuraa Mäntsälää kuin hai laivaa. Tuusulassa äänestetään varmuudella myös. Kokoomus on jo selvästi kertonut kantansa, että Tuusulan tulisi pysyä itsenäisenä. Yksimielisimmin, tuskin kuitenkaan täysin yksimielisesti jatkoselvityksen kannalla lienee Järvenpää.

Oma kantani on ollut jo vuosia selvä. Keski-Uudellamaalla pitää saada aikaan kuntaliitos, ns. vahva peruskunta. Paras ratkaisu olisi ollut vanhan Suur-Tuusulan paluu eli Tuusulan, Järvenpään ja Keravan liitos. Kerava päätti kuitenkin ryhtyä kauniaiseksi ja irtautui kasikuntahankkeesta.

Mäntsälän ja Pornaisten mukanaolo ei minusta ole huono asia, päinvastoin.  Näiden neljän liitoksena syntyisi kunta, joka on logistisesti valtakunnan huippupaikalla: valtakunnan päälentokenttä on kunnan eteläreunassa, sekä päärata että Lahden oikorata kulkevat kunnan halki samoin Nelostie ja Kolmostie on aivan kupeessa. Voiko logistisesti parempaa toivoa? Siksi kuntaliitosta pitääkin perustella sen tuomien mahdollisuuksien kautta. Saavutettavissa olevilla kuntatalouden säästöillä ei ole kovinkaan suurta merkitystä, mutta niitäkään ei toimintojen tehostamisen  mahdollistajana pidä väheksyä.

Sote-soppa on edelleen niin sekaisin, että se ei käy perusteluksi lykätä kuntaliitoksen edelleen valmistelua. Oli sote-ratkaisu mikä hyvänsä – järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtyminen kokonaan pois kunnilta muodostettaville uusille itsehallintoalueille – mitä ne sitten tulevat olemaankaan – tai sote-vastuun säilyminen kokonaan tai osittainkin kunnilla, ei vie pohjaa pois kuntaliitostarpeelta.

Jos sote-tehtävät siirtyvät kokonaan pois kunnilta valtion vastuulle ja rahoitettavaksi, mitä jää kuntien tehtäväksi.? Jos Tuusula säilyy itsenäisenä, tehtäväksi jää kotiseutuyhdistyksen tapaan vaalia loistavaa menneisyyttä. Jos Keski-Uudellemaalle syntyy vahva uusi kunta, se pystyy toimimaan vahvana elinkeinopoliittisena vaikuttajana, joka pystyy houkuttelemaan alueelle uusia yrityksiä ja luomaan edellytyksiä koko Keski-Uudenmaan alueen elinkeinotoiminnan vahvistumiselle ja sitä myötä työpaikkojen syntymisille.    

Minusta kuntalaisille pitää tässä asiassa antaa ratkaiseva sanavuoro. Eli kannatan kunnallista kansanäänestystä, joka toteutetaan vakavammin kuin vain puhtaana mielipidekyselynä.

Syksy alkoi 31.8.2015

Torstai 3.9.2015 klo 23.42 - Aarno Järvinen

Tuusulan poliittinen syksy käynnistyi maanantaina 31.8.2015 syyskauden ensimmäisellä valtuuston kokouksella. Lista oli varsin ”mitätön” eikä kokouskaan kestänyt kuin puolitoista tuntia, mikä kuvannee, että listan asiat eivät kauheasti intohimoja sytyttäneet.

Kokous aloitettiin kesän aikana pyöreitä vuosia täyttäneiden kukituksella, joita olikin nyt peräti viisi. Sitten kunnanjohtaja esitti nykyisen käytännön mukaisen kunnanjohtajan ajankohtaiskatsauksen, joka on ihan hyvin löytänyt paikkansa jokaisen valtuuston kokouksen aloitukseksi. Kunnanjohtaja kertoi, että tämän hetken tietojen valossa tilinpäätös olisi menossa 6,2 milj. euroa ”pakkaselle” ja syynä lähinnä maanmyyntitulojen jääminen budjetoidusta reilulla kuudella miljoonalla. Toivoa kuitenkin vielä on, jos suunnittelussa oleva isompi kauppa toteutuu tämän vuoden puolella. Verotulokertymä näyttää kuitenkin ankeista ajoista huolimatta kasvua yhteisöverojen osalta peräti 15,7 % ja ansiotuloveroissakin 2,7 %. Väestönkasvukin näyttäisi olevan aavistuksen elpymässä. Nyt luku näytti 0,5 % väestönkasvua, kun viime vuoden saldo oli vain 0,2 %. Mutta kaukana ollaan vuoden 2000 kolmesta prosentista.

Sitten varsinaisiin asioihin. Lyhyesti läpikäytynä päätökset menivät seuraavasti:
 Ensimmäisenä oli syksyn kokousohjelman muutos. Päätettiin nyt virallisesti, että 9.11.2015 pidettävä kokous alkaa klo 18 ja 7.12.2015 pidettävä kokous alkaa klo 15. Tämä tarkoittaa, että vuoden budjetti käsitellään vasta joulukuun kokouksessa. Normaalisti budjetti on hyväksytään marraskuussa, koska silloin on lain mukaan päätettävä veroprosentista. Eli kärjistetysti nyt päätetään ensin tuloista ja sitten kuukauden päästä menoista. Tämä ei ole hyvä järjestys, mutta siihen talousjohtajan toiveesta suostuttiin, jotta valmistelulle jää enemmän aikaa. Toiveeseen taas oli kaksi syytä: KuntaPro ei ole saanut vielä kunnan sinne siirtynyttä ä taloushallintoa pyörimään tyydyttävästi ja budjettirakennetta halutaan muuttaa kuntalaisten ja valtuutettujen kannalta informatiivisemmaksi, mikä ymmärrettävästi vaatii enemmän valmisteluaikaa.
Syksyn valtuustoseminaari pidetään 29.–30.10.2015 ja tällä kertaa Aulangolla.

Seuraavaksi hyväksyttiin mutinoitta Peurantien asemakaavan muutos ja jatkettiin maanvaihdoilla  Kiinteistö Oy Kellokosken Sähkötalon ja kunnan välillä. Vaihdossa kunta saa välirahaa 10.700 €.
Seuraavaksi vuokrattiin noin 21 100 m²:n pläntti maata Tuusulan Tenniskeskus Oy:lle  31.12.2040 saakka 4 000 euron vuosivuokralla laajennusta varten.

Kiinteistö Oy Riihikallion lähipalvelukeskus, Tuusulan kunta ja mm. Yrjö ja Hanna -säätiö, yhteistyösopimuksen jatkaminen herätti jo pari puheenvuoroa. Päätösesitys eli  yhteistyösopimuksen jatkaminen Yrjö ja Hanna -säätiön kanssa 31.12.2018 asti entisin ehdoin hyväksyttiin mukinoitta, mutta kysyin Riihikallion lähipalvelukeskuksessa edelleen vapaina olevien tilojen liiketilojen kohtaloa. Siellähän on n 800 liiketilaa tyhjänä, jonne olisi pitänyt saada mm ravintola ja muita palveluja lähinnä asukkaiden, mutta myös muiden riihikalliolaisten käyttöön. Pientä valoa kuulemma on näkyvissä, koska pienestä tilasta oli tehty vuokrasopimus ja jatkostakin saatiin lievää toiveikkuutta. Saas nähdä. Asukkaat odottavat heille luvattuja palveluita ja kunta kärsii tyhjistä tiloista saamatta jääneistä vuokratuotoista. Salosen Jussi oli omassa puheenvuorossaan samalla asialla.

Sen sijaan Kiinteistö Oy Riihikallion lähipalvelukeskuksen lainavakuuksien uudelleen järjestely hyväksyttiin mukinoitta lähinnä teknisenä järjestelynä.

 

Lue lisää »

Loppurutistus

Lauantai 18.4.2015 klo 22.58 - Aarno Järvinen

Huomenna tähän aikaan tiedämme vaalien voittajat ja hävinneet ja melkoisella varmuudella jo myös läpimenneet kansanedustajat.

Mutta tänään oli vaalien loppurutistus ja Jokelan markkinat. Jokela oli markkinoiden myötä onnistunut houkuttelemaan jopa muutamia harvemmin Jokelassa nähtyjä ehdokkaita paikalle. Jokelassa markkinat ovat joka vuosi, mutta eduskuntavaalit vain joka neljäs vuosi. Markkinoita siis leimasi vaalien läheisyys. Loppurutistuksen tunnelma.

Kuva: Merja Kuusisto Jokelan markkinoilla

Markkinoita suosi kohtuullinen ilma. Oli kylmä ja pilvistä, mutta ei onneksi satanut. Väkeä oli kahden ensimmäisen tunnin aikana tungokseen asti, mutta sitten hiljeni kuin veitsellä leikaten. Tavanomaisen markkinatarjonnan ohella puolueet olivat paikalla yllättäen Kokoomusta lukuun ottamatta. Demarit tarjosivat soppatykistä hernekeittoa, joka sai yleisesti kehuja. Soppaa olisi mennyt enemmänkin, mutta soppatykillä oli kiire seuraavaan paikkaan.

Olin kahdessa roolissa. Jakamassa soppaa ja jeesaamassa Jokelan Eläkkeensaajien standilla. Eläkkeensaajat myivät Käsityökerhon erilaisia tuotteita. Käsityökerho on uusiutunut ja valikoima laajentunut, uutena mm käsintehdyt kortit ja erilaiset koristeet.  Kauppakin kävi kohtuullisesti.

Sunnuntaina siis äänestetään. Itse olen jo äänestänyt, enkä ole mukana vaalilautakunnassakaan, joten minulle huominen on puutarhatyöpäivä. Illalla sitten jännitetään tuloksia.

Näin iso jytky tuli! Timo Soini Jokelan markkinoilla. Väkeä oli juttelemassa, mutta ei läheskään niin paljon kuin neljä vuotta sitten.

Seminaariterveisiä

Perjantai 17.4.2015 klo 22.14 - Aarno Järvinen

Tuusulan valtuusto kokoontui perinteiseen kevätseminaariin 16.–17.4.2015. Paikkana oli tällä kertaa Vierumäki ja siellä hotelli Scandic. Puitteet seminaarille olivat hyvät. Myös ohjelma oli tällä kertaa odotuksiani parempi.

Keskeisiä asioita olivat kuntastrategian toteuttaminen ja Tuusulan vetovoima sekä kunnan kannalta erittäin merkittävät aluerakentamishankkeet Rykmentinpuisto ja lentokenttäalueen kylkeen suunniteltava Focus-alue.

Seminaarissa oli kaksi ulkopuolista alustajaa.  KTT Teemu Moilanen Haaga-Heliasta kertoi seminaariväelle alueiden vetovoimasta ja paikan brändäyksestä. Hän käytti yhtenä esimerkkinä Barcelonaa, joka taantuvasta teollisuuskaupungista on noussut yhdeksi Europan vetovoimaisimmista kaupungeista.  Moilasen mukaan Tuusula voi vahvalla brändillä lisätä vetovoimaansa paikkana asua ja elää, houkutella uusia yrityksiä, vahvistaa nykyisten asukkaiden kotiseutuhenkeä ja lisätä matkailijamääriä. Mutta brändäys ei ole helppoa eikä nopeaa toimintaa. Hän vertasi sitä palapelin palasten keräämistä vähitellen pussiin, josta sitten muodostuu haluttu kuva, kun paloja on kerättynä tarpeeksi. Kysymykseeni miten brändin voi tuhota, hän otti esimerkiksi A-mallin ”kaatuvan” Mersun, jonka epäonnistuneen esittelykoeajon kuvat aikanaan levisivät ympäri maailman. Moilanen vertasi brändiä hiileen – mitä useampi siihen puhaltaa, sitä voimakkaammin se hehkuu. Moilanen on osallistunut aiemmin mm. Tuusulanjärven matkailuhankkeeseen asiantuntijana.

Toisena ulkopuolisena alustajana Tampereen kaupungin projektipäällikkö Pertti Tamminen. Hän  kertoi Vuoreksen asuinalueesta, joka on noin 14 000 asukkaalle rakentuva kaupunginosa. Vuoreksen ja Rykmentinpuiston alueissa todettiin olevan paljon samankaltaisuutta – Vuoreksen alueella järjestettiin mm. asuntomessut vuonna 2012. Tamminen kuvasi Vuoreksen haasteiksi mm. kaupunginosan brändin luomisen, projektin hallinnoinnin ja toteutuksen aikajänteen.

Minulla oli tilaisuus vierailla muutama vuosi sitten Vuoreksessa kuntakehityksen matkalla. Ja toki alue on minulle tuttu vanhana tamperelaisena, vaikka siellä ei minun Tampereella asuessani ollut kuin metsää. Lohdullista kuultavaa oli, että Vuoresta aikanaan vastustettiin kovasti ja kaavoista valitettiin.

Vuoreksen kokemuksista onkin saatavissa hyviä vinkkejä Rykmentinpuiston suunnitteluun ja toteutukseen. Onhan Tuusula päättänyt hakea Puustellinmetsän alueelle asuntomessuja vuodeksi 2020. Asumisen lisäksi alueelle suunnitellaan mm. kauppakeskusta, hyvinvointipalvelukeskusta, lukiota ja seurakuntakeskusta.

Ryhmätöissä paneuduttiin Learning Café –menetelmällä  valtuustokauden alussa tehdyn strategian puoliväliarviointiin. Yhtenä kysymyksenä oli, mitä strategian toteutuminen edellyttää poliittiselta päätöksenteolta.

Toinen seminaaripäivä käytettiin talousarviopohjustukseen eli katsottiin vähän menneeseen vuoteen ja tämän vuoden näkymiin. Sitten tehtiin toinen ryhmätyö eli arvioitiin swot-analyysillä Tuusulan vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia ja yritettiin linjata muutamia keskeisiä tulevaisuuden ratkaisuja mm voidaanko Focus ja Rykmentinpuisto rahoittaa budjetin ulkopuolelta ts. vaikkapa muodostamalla niistä osakeyhtiö tai yhteistyökumppaneiden avulla. Tässä asiassa vaikutti olevan varsin suuri yhteisymmärrys, että näin voidaan tehdä ja toteuttaa ne projektimuotoisesti. Syy on tietysti yksinkertainen: niiden toteutus ei normaalina budjettirahoituksena onnistuisi ikinä.

Seminaarin lopuksi käytetyissä ryhmäpuheenvuoroissa kiirehdin strategian toteutusta, muistutin, ettei muuta kuntaa, Jokelaa, Kellokoskea ja vanhaa Hyrylääkään saa unohtaa Rykmentinpuiston ja Focuksen varjoon. Nehän valmistuvat vasta 2020-luvulla. Väestön kasvu on saatava nousuun ja asuntorakentaminen, asot ja vuokra-asunnot äkkiä liikkeelle, jotta nuoret eivät kokonaan karkaisi Tuusulasta. Muistutin myös radan hyödyntämisestä ja ”HSL-kortin” pikaisesta katsomisesta joukkoliikenneproblematiikassa. Kuntayhteistyö tulee saada myös aidosti elämään ja lopuksi vaadin uskottavuutta ja pitkäjänteisyyttä henkilöstöpolitiikkaan ja loppua tämän vuotiselle irtisanomis- ja lomautushölmöilylle.

Henki seminaarissa oli varsin myönteinen. Saa nähdä tapahtuuko todellisuudessa mitään muutosta,  saadaanko asioita, ennen kaikkea asuntorakentamista ja asukasluvun nousua aikaiseksi. Ts. toteutuuko ”tulot edellä” linja vai jatketaanko nykyistä palveluiden karsimis- ja kurjistamislinjaa.

Seminaariin kuuluu tietysti myös hyvää ruokaa ja vakiintuneen käytännön mukaiset ruokajuomat eli ensimmäisen seminaaripäivän päättäneellä illallisella alkumalja, lasi viiniä ja avec kahvin kanssa. Muihin nestemäisiin piti kaivaa omaa kuvetta. Siinä kunnan linja on kohtuullinen ja oikeudenmukainen meitä luottamushenkilöitä kohtaan, jotka käytimme kaksi päivää enemmän tai vähemmän hyödyllisesti yhteisen hyvän eteen.

Läänit takaisin!

Torstai 16.4.2015 - Aarno Järvinen

Kerrankin asia, josta voi olla yhtä mieltä Elinkeinoelämän Keskusliiton eli EK:n kanssa.

EK julkisti uutisen, jonka mukaan ”Elinkeinoelämä haluaa aluehallinnosta tehokkaamman, yrityksiä ja kansalaisia paremmin palvelevan. EK esittää aluehallintomallia, jonka mukaan ELY -keskukset ja aluehallintovirastot pitäisi yhdistää kahdeksaksi lääninhallitukseksi tulevalla hallituskaudella. Nämä vastaisivat valtion aluehallinnosta.”

Olen täsmälleen samaa mieltä itse asiasta, mutta eri mieltä läänien määrästä. Niitä pitäisi olla vanhan lääninjaon (1962-1997) mukainen määrä eli 12 tai jopa enemmän.

Ensimmäiset läänit ja lääninhallitukset perustettiin vuonna 1634.  Meillä vanhat läänin hävitettiin 1997 lakkauttamalla ne viittä lukuun ottamatta ts. yhdistämällä läänit viideksi suurlääniksi (haiskahtaako sote-alueilta?) ja sitten lakkauttamalla nekin 2010. Lääninhallitusten tehtävät muuttuivat ja laajenivat aikojen saatossa. Läänien ja yleensa valtion aluehallinnon kehitys onkin ollut hyvin monivaiheista.  Läänien lakkauttamisen voinee puolestaan lyhyesti tiivistää niin, että ensin aluehallintoon tulivat TE-keskukset ja sitten ELYt ja ja AVIt. Eli aivan kuten EK toteaa: ”Paljon on laitettu aikaa ja vaivaa erilaisten hallintohimmeleiden rakentamiseen. Viimeisessä, vuoden 2010 uudistuksessa lääninhallitukset lakkautettiin ja niiden tilalle tuli 15 elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusta sekä 6 aluehallintovirastoa. Näitä ohjasi 8 eri ministeriötä.”

Korjattavaa oli toki paljon vanhassa lääninhallinnossakin. Sitä ei pidä kieltää ja sen huomasin itsekin aikanaan ”pääjohtajan perässäjuoksijana” läänejä kiertäessäni. Mutta selkeä virhe tehtiin, kun läänit lakkautettiin. Maaherra tunnettiin vähintäänkin omassa läänissä, yleensä laajemmaltikin ja monet maaherrat olivat arvostettuja hallintovirkamiehiä. Kuka tietää nimeltä edes yhden AVIn tai ELYn johtajan?

Vanhaa ei sellaisenaan pidä pyrkiäkään palauttamaan, vaan tähän uuteen lääninhallintoon pitäisi yhdistää nykyisten valtion aluehallintotehtävien lisäksi sote-tehtävät ja muitakin maakunnallisia tehtäviä. Näin saataisiin vahva alueellinen toimija ja alueellinen identiteetti. Sitten olisi vähämerkityksisempi asia, onko kuntia sata vai kolmesataa.

Olen irvaillut soten jälkeistä pikkukuntaa ”vaakunakunnaksi”, jonka kunnantalon seinällä on komeasti kunnan vaakuna, mutta tehtävinä teiden auraus ja peruskoulu. Mutta kyllä omalla kunnalla on edelleen vahva merkitys paikallisidentiteetin kannalta. Siksi kunnan tehtäviä pitää tarkastella uudelleen vaikkapa Saksasta hieman ideaa ottaen.

EK haluaisi jakaa Suomen kahdeksaan alueeseen, joissa lääninhallitusten lisäksi toimisi myös 8 maakuntaliittoa, joita nykyisin on 18.  Ne olisivat lähekkäin ja kehittämistehtäviä olisi helpompi tehdä yhdessä. Lääninhallituksia johtaisi lääninjohtajat ja maakuntaliittoja maakuntajohtajat selkeällä toimivallalla.  Aluehallintoa ohjattaisiin ja johdettaisiin valtioneuvoston kansliasta VNK:sta. Kuten alussa totesin, minusta läänejä pitäisi olla vähintään tuo vanha määrä eli 12. Ja lääniä johtaisi tietysti maaherra.

EK:n toiveena on, että tällainen aluehallinto tekisi lupaprosesseista sujuvammat ja lopettaisi viranomaisten päällekkäiset kyselyt. Yritysten ja kansalaisten elämä helpottuisi ja maakuntien kehittäminen vauhdittuisi.

EK korostaa, että yritysten ympäristö- ym. lupahakemusten käsittelyjonot ovat ajankohtainen esimerkki tällä hetkellä toimimattomasta hallinnosta. EK:n selvityksen mukaan arviolta noin 3,6 miljardin euron investoinnit odottavat käsittelyään erilaisissa hallinnon lupaprosesseissa. Suuremmilta hankkeilta kestää keskimäärin 5-6 vuotta saada kaikki tarvittavat luvat ja päätökset muutoksenhakuineen. Yritysten investointien ohella jumissa ovat myös niihin liittyvät työllisyysvaikutukset – jopa 10 000 uutta työpaikkaa. Näin EK:n mukaan ja näin varmasti hyvin pitkälle on, kun muistetaan miten rajusti valtion alueilla toimivaa henkilökuntaa on viime aikoina leikattu.

Siis läänit ja maaherrat takaisin valtaan ja kunniaan! Kansalaistenkin on hyvä tietää, kuka on valtion edustaja omalla alueella.

Kakkonen onkin nyt ykkönen

Keskiviikko 15.4.2015 klo 15.32 - Aarno Järvinen

Ennakkoäänestys on päättynyt ja varsinainen vaalipäivä huipentaa jännityksen sunnuntai-iltaan. Gallupeja on tehty ahkerasti, mutta lopputuloksen ennustaminen tuntuu menevän vain vaikeammaksi. Keskustan voitto ja suurimman puolueen asema näyttää ennusteissa varmalta. Tulos tuskin on 56 kansanedustajaa, kuten hurjimmat ennusteet ovat näyttäneet, mutta voi hyvinkin olla viidenkymmenen tuntumassa. Tai sitten persujen viime kerran jytky muuttuu vaivaiseksi pihaukseksi.

Jos Kepu pitää ennustetut asemansa, vaalien suurin voittaja ei ole se, vaan toiseksi sijoittuva, joka saa puoli valtakuntaa. Hallitus muodostetaan kahden suurimman puolueen pohjalle ja tilkkeeksi otetaan yksi tai enintään kaksi pienempää. Jos kakkonen on SDP, Kokoomus tippuu hallituskuvioista. Jos kakkonen on Kokoomus, SDP jää ulos. Jos ensimmäinen vaihtoehto toteutuu, kaksi ”tilkettä” ovat RKP ja Vasemmistoliitto. Jos kakkonen on Kokoomus, tilkkeiksi käy RKP ja Kristillisdemokraatit. Näillä kuvioilla mennään yli 100 edustajapaikan.

Minne Perussuomalaiset hävisivät? Persujen on uskottavuutensa vuoksi päästävä hallitukseen ja nyt on sen verran kokemustakin, että muutama uskottava ministeri löytyy. Kävisikö niin, että hallitukseen tuleekin kolmikko Kepu + Kok tai SDP + Persut? Enempää puolueita ei siihen joukkoon varmaankaan mahdu, eikä pidä ottaakaan. Näin tapahtuisi se historiallinen ”ihme”, että RKP jäisi hallituksen ulkopuolelle.

Joka tapauksessa vaalien kakkonen ratkaisee, tuleeko maahan porvarihallitus vai punamulta. Se ratkaisee myös hyvin pitkälle noudatettavan politiikan neljäksi vuodeksi. Porvarihallitus tietää ennätysmäisiä julkisten menojen leikkauksia. Punamulta taas velanoton jatkumista ja elvytystä. Korot ovat tällä hetkellä koomassa, eivätkä herää tajuihinsa ennen kuin keskuspankkiirit nostavat korkoja. Ja sitä ei ole horisontissa. Siksi velan kasvulla ei ole välitöntä vaaraa.

Mitä kuntapuolella tapahtuu? Pakkokuntaliitoksia ei tehdä seuraavan neljän vuoden aikana. Metropolihallinto on kuollut ja kuopattu, mutta sote toteutuu jonkinlaisen maakuntamallin pohjalta. Jos porvarihallitus sen toteuttaa, yksityinen puoli saa selkeästi nykyistä isomman siivun terveys- mutta myös mm vanhusten hoivamarkkinoista. Niin ja raha seuraa sen jälkeen rikasta potilasta veroparatiiseihin.

Näitähän on kiva spekuloida. Sunnuntai-iltana klo 23 olemme jo paljon viisaampia. Odotellaan siihen asti ja käykää äänestämässä. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Itse tein sen jo eilen viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä.     

Kyläkauppias lopetti

Perjantai 3.4.2015 klo 12.51 - Aarno Järvinen

Kesäkotikylämme kyläkauppias lopetti. Vaikka se oli odotettavissa, olihan hän tullut eläkeikään jo viime vuoden puolella, olin yllättynyt, kun keskiviikkona pöllähdin lähes tyhjään kauppaan. Kaupan ovet olivat vielä auki ja hyllyillä muutamia tavaroita. Jonkin aikaa kaupan ovet vielä pysyvätkin auki, kun kaupassa oli myös posti ja Veikkauspiste, kunnes nekin siirtyvät jonnekin etäälle.  Kaupan tilat ovat nyt vuokrattavana, mutta tuskin uutta yrittäjää löytyy.

Näin maaseutu autioituu. Viime vuonna lopetti kesäkotikylämme pankki. Osuuspankki lopetti kylien konttoreita sielläkin, kuten täällä Jokelassa. Kun posti kaupan lopetuksen myötä siirtynee noin parinkymmenen kilometrin päähän Parkanoon, kaupallisia palveluita ei kylällä enää ole. Koulu vielä jatkaa, koska sinne kuljetetaan lapsia muista kylistä, joiden koulut on jo lopetettu. Koulubussi huristaa ohi pari kertaa päivässä. Muita bussivuoroja ei enää ole. Ikaalisissa ei Kyrösjärven itäpuolella eli "seleentakana" ole enää Luhalahden huoltoasemaa "Luhalahti country cityä"  ja kesällä parina päivänä viikossa auki olevaa "uuskauppaa" mitään kaupallisia palveluja.  Kesällä sentään on muutamana lauantaina Huopion markkinat.

Näin ajat muuttuvat. Lapsuuden kesinä kävimme kävely- ja fillarietäisyyksillä olleissa neljässä kaupassa. Lisäksi kauppa-auto kävi säännöllisesti. Oli posti ja pari pankkia. Päivittäisiä bussi-  vuoroja oli useita. Postin linja-auto toi ja vei matkustajat ja postit. Taata tuli hevosella vastaan, kun me kaupunkilaiset tulimme. 

Ei pidä haikailla mennyttä aikaa. Elinkeinorakennekin on maaseudulla muuttunut monella tavalla. Ei ole niitä työhevosia. Karjatilojen, varsinkin maitokarjatilojen määrä on romahtanut. Pientilat ovat lopettaneet ja vanhat pientilojen asuinrakennukset ja torpat muuttuneet kesämökeiksi tai romahtaneet kasaan hoidon puutteessa.  Vaikka väki vähenee ja vanhenee tai muuttaa keskustoihin, elämä kuitenkin jatkuu. Perheillä on pakko olla vähintään kaksi autoa. Kaupassa ja postissa käydään kahdenkymmenen kilometrin päässä ja oman kunnan terveyskeskukseen on matkaa kolmekymmentä kilometriä. Ovatko nämä nyt sitten niitä lähipalveluita, jotka poliitikot ovat luvanneet säilyttää?

Eduskuntavaaleja odotellessa

Tiistai 17.3.2015 klo 23.06 - Aarno Järvinen

Kävi niinkuin alkuvuodesta vahvasti pelättiin. Valtakunnan hallituksen kaikki keskeiset uudistukset kaatuivat. Isoin romahdus tuli tietysti soten kaatumisesta. Kuntauudistus ja metropolihallinto olivat menneet nurin jo aiemmin.

Nurin meni myös 2. asteen koulutuksen säästöt. Siitä en ollut ollenkaan pahoillani. Esitys oli kelvottomasti valmisteltu. Erityisesti minua korpesi esitys siitä, että opintotukea ei saisi toiseen tutkintoon, vaikka ensimmäisen tutkinnon aikana ei olisi nostanut opintotukea lainkaan. Esitys oli käsittämättömän epäoikeudenmukainen. Eihän se minua koske, mutta koskee kuitenkin muutamia nuoria, jotka haluaisivat opiskella toiseen ammattiin. Esitys on käsittämätön myös siksi, että yleisesti on tunnustettu, että Suomi pärjää vain korkealla koulutustasolla. Saman aikaisesti ylpeyden aiheena olleet Pisa tulokset romahtavat ja suomalaisten koulutustaso tippuu kansainvälisessä vertailussa kuin kivi.

Takaisin soteen. Oli harmi, että sotessa ei päästy eteenpäin. Ei siksi, että esitetty malli olisi ollut ylivertainen tai edes erityisen hyvä, vaan siksi, että tulee menemään aikaa, ennenkuin nähdään uutta esitystä. Neljä vuotta meni täysin hukkaan ja ainakin pari vuotta menee vielä, ennenkuin uusi esitys on hyväksytty. Mitä se sitten onkaan. Maakunta- kotikuntamalli vai jotain muuta. Tuskin se tuosta vain syntyy, oli uusi hallituspohja mikä hyvänsä.

Metropolihallinnon kaatumisessa suurin vahinko tuli siitä, että kuntaliitosmahdollisuudet tämän vaalikauden osalta kaatuivat samalla kertaa. Ei tule Kasikuntaliitosta, eikä tule ihan lyhyellä ajalla Keski-Uudellamaalla mitään muutakaan liitosta. TRIO eli Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liitos on edelleenkin paras ja tarpellinen vaihtoehto, mutta ei se ihan nopeasti synny. Kasikunta- tai siis nyt enää Viiskuntaselvitys, kun Nurmijärvi, Kerava ja Sipoo ovat kuviosta pois, jatkuu ja Tuusulan on siinä oltava loppuun asti mukana.

Katainen-Stubbin hallituskauden päätöstä ei taida monikaan jäädä suremaan. Ehkä jotenkin vertauskuvallista on se, että eduskuntatalo menee samanaikaisesti remonttiin. Niin suuret vahingot tuo hallituskausi maalle aiheutti, että eduskuntatalokin pitää remontoida.

Jos päättyvästä eduskuntakaudesta jää mieleen suomalaisen kansanvallan rappio, haaveiksi jääneet suuret suunnitelmat, keskeisten ministerien pako Eurooppaan, jää siitä mieleen myös kelvoton lainvalmistelu. Lukumääräisesti lakeja kyllä on tullut entiseen tahtiin. Valitettavasti, sillä niitä olisi pitänyt tehtailla paljon vähemmän mutta laadukkaampia. Tavoiteltiin kuntien velvoitteiden karsimista miljardilla. Mitä saatiin: kunnille lisää velvoitteita.  Ei näin voida jatkaa. Emme tässä talouden tilanteessa kestä lisää sääntelyä ja kunnille lisää tehtäviä. Jos palaamme 80-luvun elintasoon, pitää palata myös 80-luvun sääntelyyn - positiivisessa mielessä eli vähemmän kansalaisten ja kuntien rahoja syöviä velvoitteita.

Peli kovenee, kun aika loppuu

Keskiviikko 18.2.2015 - Aarno Järvinen

Soten ratkaisun hetket alkavat olla käsillä. Perustuslakivaliokunnan lausuntoa odotetaan torstaina 19.2.2015. Saas nähdä. Vetoa ei uskalla lyödä enempää lausunnonantopäivästä kuin lausunnon sisällöstäkään. Aika kuitenkin loppuu väistämättä 13.3., kun eduskunta lopettaa työnsä ja siirtyy vaalilomalle.

Paljon odotuksia on ladattu kaikkien puolueiden kasaan vääntämään sote-ratkaisuun. Olisi enemmän kuin toivottavaa, että asia vielä etenisi suotuisaan lopputulemaan. Vaikka enemmät osat  sote-ratkaisussa edelleen ovatkin auki, järjestämislain hyväksyminen olisi kuitenkin pohja, jolle jatkaa työtä. Jos lakiesitys nyt raukeaa, menee joka tapauksessa pitkään ennen kuin uusi esitys saadaan eduskuntaan, oli uusi hallituspohja sitten mikä hyvänsä.

Viime hetken taistoa käydään kovin panoksin. Pirkanmaan kehyskunnat ovat tyytymättömiä sote-uudistuksen rahoituksen valmisteluun ja haastamassa ministeriön oikeuteen. Kuntien mukaan sitä ei ole dokumentoitu lain mukaisella tavalla. Eivätkä kunnat ole saaneet pyytämiään rahoituksen laskentaperusteita sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Kapinaan ovat nousemassa Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Orivesi, Vesilahti ja Ylöjärvi, jotka pyysivät ministeriöltä sote-uudistuksen rahoitusmallin perusteet. Ministeriö kuitenkin vastasi, että laskelman perusteita ja valmisteluaineistoa ei voida toimittaa kunnille, koska ne on laadittu  ainoastaan virkamiesten omaan käyttöön ja ohjausryhmän sisäiseen valmisteluun. Ne eivät ole julkisia asiakirjoja. Tämän seurauksena kunnat aikovat valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen sanoo Kuntalehden mukaan, että ”kunnallishistorian isoin uudistus rahoituksen osalta ei siis perustu asiantuntijavalmisteluun. Parlamentaarinen ohjausryhmä, 12 poliitikkoa, on päättänyt asiasta, joka kattaa yli puolet kuntien käyttötaloudesta. He ovat vastuussa siitä, että veroaste on nousemassa 1,52 prosenttia koko maassa.”

Kovia toimenpiteitä. Samaan aikaan soten ulkoistusaalto etenee. Kirjoitin jo aiemmin blogissani Parkanon ulkoistuksesta. Kuntalehden mukaan myös Alavuden kaupunginvaltuusto päätti äänin 30-5 ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdessä Kuortaneen, Soinin ja
Ähtärin kanssa yhteisyritykselle, jonka kunnat perustavat Pihlajalinnan
kanssa. Ja Pihlajalinna senkun laajentaa, sillä myös Jämsän kaupunginhallitus hyväksyi Pihlajalinnan tarjouksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta. Myös siellä kaupunki ja Pihlajalinna perustavat yhteisyrityksen.

Virrat puolestaan perustaa oman sote-yhtiön, jonka tehtäväksi annetaan Virtain kaupungin vastuulla olevien sote-palveluiden tuotanto yhteistoiminta-alueella. Virrat tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut myös Ruovedelle.

Ollaan siis menossa hyvää vauhtia ojasta allikkoon. Mitä tulee sote-alueista ja erityisesti tuotantoalueista, kun ulkoistaminen kymmeneksi vuodeksi, jopa pidemmäksi ajaksi tekee ”reikiä” sote-alueeen kuntakenttään. Ja kaikki vain valtakunnan hallituksen täydellisen kykenemättömyyden vuoksi.

Uudellamaalla vastaavaa ulkoistusaaltoa ei onneksi ole näkynyt. Muutoinkin eteläinen sote-alue tuntuu olevan valmistelussa jälkijunassa, kun muualta maasta kuuluu huhuja, että kuntayhtymien ja tuotantoalueiden valmistelut ovat jo pitkälle etenemässä.

Tärkeintä on irtisanominen

Tiistai 17.2.2015 klo 11.49 - Aarno Järvinen

Tuusulassa ovat YT:t päättyneet ja niiden tuloksena irtisanomisuhan alla on kymmenen kunnan pienipalkkaista toimihenkilöä, minkä lisäksi koko henkilöstö on tarkoitus lomauttaa 3-7 päiväksi.

Uhka on ollut olemassa viime syksystä, jolloin tämän vuoden talousarvioon jäi 2,2 miljoonan euron ”täyttämätön aukko”. Tämän johdosta budjettivaltuuston 10.11.2014 pöytäkirjaan kirjattiin pitkien neuvottelujen tuloksena seuraava laiha kompromissi: ”kunnanhallitus ja valtuustoryhmät vievät yhdessä eteenpäin 2,2 milj. euron sopeutustarpeen toteutumista. Mikäli sopeutumistoimiin sisältyy merkittäviä muutoksia palvelutuotannossa, valmistelee kunnanhallitus niistä esityksen valtuustolle.”

Pitkin viime vuotta oikeiston, varsinkin Kokoomuksen puolelta väläyteltiin irtisanomisia ja lomautuksia ratkaisuna kunnan talousongelmiin, mutta ainakaan minun korviini ei missään vaiheessa tullut, mitkä olisivat ne kunnan tehtävät, jotka voitaisiin lopettaa tai organisoida uudelleen niin, että kunnan työvoiman tarve vähenisi. Sitä paitsi jo edellisvuonna yhdessä linjatun mukaisesti kunnan kokonaishenkilömäärä on saatu kääntymään laskuun valtuuston päätettyä 2013, että henkilöstön määrä suhteessa asukaslukuun ei saa nousta.  Tässä haisee vahvasti, että tärkeintä on irtisanominen ja lomautus – henkilökunnan ”kurmootus” – riippumatta, mitkä ovat vaikutukset kunnan palveluihin ja henkilöstön työmotivaatioon.

Virkamiehet valmistelivat esitystä alkuvuodesta ja kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen 7-3 lomautuksista ja irtisanomisista kokouksessaan 9.2.2015. Sosialidemokraatit ja Kristillisdemokraattien Ilkka Seppälä vastustivat ja jättivät eriävän mielipiteen.  Päätöksenä kunnanhallituksen pöytäkirjaan kirjattiin, että hallitus merkitsi tiedoksi talouden sopeuttamisen toimenpidekokonaisuuden, joilla tavoitellaan yhteensä 27,8 henkilötyövuoden vähentämistä vuoteen 2016 mennessä ja 1.519.000 euron määräisiä toimintamenosäästöjä vuodelle 2015.

Hallitus hyväksyi em. toimenpidekokonaisuuteen sisältyvät enintään 10 työntekijän irtisanomisiin johtavat toimenpiteet ja totesi, että mahdolliset tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehtävät irtisanomiset tuodaan vielä erikseen hallituksen päätettäviksi.

Edelleen hallitus päätti ”lomauttaa kunnan henkilöstön vuonna 2015 enintään seitsemän vuorokauden ajaksi tavoitteena henkilöstökulusäästöt 681.000–1.100.00 euroa siten, että toimintakulusäästötavoite 2.200.000 euroa toteutuu vuonna 2015, sekä muuten seuraavasti: henkilöstö lomautetaan 3–7 vuorokauden ajaksi. Lomautus voidaan toteuttaa yhtäjaksoisena, yhden tai useamman työpäivän jaksoissa, tai lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa.”

Samalla kunnanjohtaja valtuutettiin päättämään tarkemmin lomautuksen toteuttamisesta ja henkilöpiiristä sekä antamaan lomautusilmoitukset ja tarpeen mukaan delegoimaan lomautusilmoitusten antamiset.

Erikseen kunnanhallituksen piti vielä päättää kunnanjohtajan esimiehenä hänen lomauttamisestaan  enintään 7 vuorokaudeksi.

Jotta edes jotain budjettivaltuuston päätöksestä voisi sanoa toteutuneen, päätettiin saattaa valtuustolle tiedoksi edellä luetellut  talousarvion sopeuttamistoimet ja todeta, että toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta palvelutuotantoon.

Uskokoon ken haluaa, ettei irtisanomisilla ja koko henkilöstön lomautuksilla olisi vaikutusta kunnan palvelutuotantoon. Sitten tulee sanan ”merkittävää” tulkintakiista. Jos kokoomuksen ryhmäjohtaja Sami Tamminen katsoo (Keski-Uusimaa 29.1.2015), että esim. vasta Jokelan ja Kellokosken terveysasemien lopullinen lakkauttaminen olisi ”merkittävää”, niin näin merkittävästä ei tässä toki ole kysymys. Mutta aivan varmasti esitys molempien terveysasemien viimevuotistakin pidemmästä kesäsulusta tulee kevään kuluessa.

 Lehtitietojen mukaan irtisanomiset kohdistuvat kunnan pienipalkkaisiin henkilöihin ja ns. ”hankaliksi koettuihin”.  YT:t eivät ole tähän oikea ratkaisu, vaan hyvä johtaminen. Eikä muutaman kaikkein pienipalkkaisimman irtisanominen kuntaa pelasta.  Lomautuksissa taas ei ole järjen hiventäkään, kun työstä ei ole pula vaan työntekijöistä.   

 Kun asia tulee tiedoksi valtuustolle, ilmeisesti maaliskuun kokoukseen, siitä päästään edes keskustelemaan, vaikka päätösvalta tammikuun valtuustossa luovutettiinkin tässä asiassa kunnanhallitukselle, sekin  äänestyksen jälkeen. Mutta siitä lisää erikseen.  

Pilkottu Tuusula

Torstai 5.2.2015 klo 23.04 - Aarno Järvinen

Terveiset täältä jauhelihaosastolta!

Tuusulan kunnanhallituksen uudelleen valittu puheenjohtaja Sanna Kervinen esitti uuden kunnanhallituskauden avauksena Tuusulan pilkkomista kolmeen osaan. Pihvi eli Etelä-Tuusula annettaisiin Keravalle, Kellokoski keittolihana Järvenpäälle ja ”huonoimmat ruhon osat” eli Jokela jauhettaisiin jauhelihaksi ja annettaisiin Hyvinkäälle. Näin osuvasti Keski-Uusimaan Make tilanteen piirsi 3.2.2015.  

 
Kuntaliitoksista ei Keski-Uudellamaalla tällä eduskuntakaudella tullut mitään. Koko maassakin niitä on toteutunut selvästi odotettua vähemmän. Ja alkaa näyttää uhkaavasti siltä, että liitoksia ei synny tällä kuntavaalikaudellakaan. Kasikuntaselvityksestä ovat liuenneet Nurmijärvi ja Kerava. Ja Sipoo on irtoamassa. Eli jäljellä oktetista on kvintetti. Pysyvätkö kaikki nämä viisi, Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula mukana, kun maaliskuussa kysytään kuntien valtuustoilta halukkuutta jatkaa selvityksessä?

Tuusulassa ainoa asia, josta poliittiset ryhmät ovat olleet yksimielisiä, on ettei Tuusulaa pilkota. Kun kunnan johtava poliitikko avaa kunnanhallituksen uuden kaksivuotiskauden esittämällä Tuusulan pilkkomista ja Tuusulan nimen hävittämistä kuntakartalta, ei tietysti kovin suurta yksimielisyyttä voi odottaa tulevia ratkaisun hetkiä ajatellen. Jos Etelä-Tuusula liitettäisiin Keravaan, ei uuden kunnan nimi olisi Tuusula - vaan Kerava. Ja Keravan uuden kaupunginosan nimi olisi Hyrylä – ei Tuusula.

Olen itse ollut jo viime valtuuskaudella ja sitä ennenkin Trion eli Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhdistymisen kannalla. Vanha Suur-Tuusula on yhtenäinen talousalue, joka kuntarajoista huolimatta on toiminut ja toimii edelleen hyvin yhteen, ellei ajatella kunnallisia palveluita, joita ei ole saatu toimimaan asukaslähtöisesti. Ne toimivat edelleen byrokratialähtöisesti. Se näkyy tavallisille kuntalaisille terveys-, sosiaali-, peruskoulu- kuin päivähoitopalveluissakin lähes ylittämättöminä kuntarajoina. Siksi kuntarajat tämän alueen sisällä tulisikin poistaa. En henkilökohtaisesti näe mahdottomana, että Trioon tulisi mukaan toinenkin kolmikko eli Hyvinkää, Mäntsälä ja Pornainen. Näin ei kuitenkaan taida tapahtua Keravan jo irtauduttua yhteistyöstä.

Kyläpoliitikkojen vaihtoviikot

Maanantai 19.1.2015 klo 23.20 - Aarno Järvinen

Tuusulan kunnanvaltuusto kokoontuu tämän vuoden ensimmäiseen kokoukseensa maanantaina 26.1.2015. Listalla on koko joukko henkilövaihdoksia. Osa liittyy kahden vuoden takaisiin, nykyisen valtuustokauden alussa sovittuihin henkilövaihdoksiin eri ryhmissä. Osa on puolestaan  normaalia henkilöiden omiin syihin perustuvaa vaihtoa. Se, että päätösesityksessä lukee, että henkilö pyytää eroa henkilökohtaisiin syihin vedoten, ei välttämättä tarkoita, että henkilöllä olisi jotain henkilökohtaista syytä eronpyyntöön. Se tarkoittaa, että ryhmissä ja ryhmien välillä vaalien jälkeen päätettiin, että valtuustokauden puolivälissä tietyt hommat pannaan kiertoon. Ja meillähän kunnanhallituksen toimikausi on kaksi vuotta, joten siinä mielessä nyt on luontevaa tehdä vaihdoksia. Lautakunnat on periaatteessa valittu neljäksi vuodeksi, mutta valtuuston puheenjohtajistossa ja kunnanhallituksessa tehtävät vaihdokset jo sinällään poikivat vaihdoksia myös lautakuntatasolla.

Meidän demarien osalta merkittävimmät muutokset ovat, että valtuuston puheenjohtajuus siirtyy Tupulta meille ja puheenjohtajaksi nousee Arto Lindberg. Kunnanhallituksen osalta sovittiin kaksi vuotta sitten, että yksi demaripaikka siirtyy loppukaudeksi kristillisdemokraateille, jolle paikalle tullee Ilkka Seppälä. Jokelan ja Kellokosken kesken taas on sovittu, että Jokelaa kaksi vuotta edustanut Karita Mäensivu luovuttaa paikkansa Kellokosken Aila Koivuselle. Näistä järjestelyistä seuraa myös lautakuntavaihdoksia. Nykyinen valtuuston puheenjohtaja Tupun Tuija Reinikainen siirtynee kunnanhallitukseen ja samoin jokelalainen Kari Friman. Jokelan painoarvo hallituksessa säilyy, kun Karita luopuu ja Kari tulee tilalle, tosin eri ryhmien voimin.

Merkittävin päätösesitys maanantain valtuuston listalla on esitys hallintosäännön muuttamiseksi lomauttamisista ja irtisanomisista päättämisen siirtämiseksi valtuustolta kunnanhallitukselle. Esitys on vastoin budjettivaltuustossa sovittua. Silloin sovittiin ryhmien välisissä neuvotteluissa, että esitys tuolloin avoimeksi jääneen 2.2 milj. euron budjettisäästön toteuttamiksi tuodaan tammikuun valtuustoon. Eli valtuusto käsittelee ehdotettavat säästöt ennen niiden panemista toimeen. Lopullista päätöksentekoa ei missään vaiheessa ollut tarkoitus antaa kunnanhallitukselle.  Tämä oli kompromissi, johon pitkien neuvottelujen jälkeen päädyttiin.

Edellisen kerran irtisanomisista päätettiin 1990-luvun laman aikana. Silloin päätös tehtiin valtuustossa ja olin itse sitä aikanaan niissä ankeissa oloissa tekemässä. Käytännön toteutus jäi tietysti kunnanhallitukselle, niin kuin nytkin, jos valtuusto lomautuksista ja irtisanomisista päättää. Linjaus noiden 2,2 milj. euron säästöistä on tehtävä valtuustossa ja sitä päätöstä varten tarvitaan esitys kunnanhallitukselta. Tämä esitys olisi pitänyt olla nyt tammikuun valtuustossa, mutta eipä ole. Sääntöjen muuttamista ei tässä tarvita. Irtisanomiset ja lomautukset ovat aina niin iso ja raskas päätös, että kyllä se on jatkossakin tehtävä valtuustossa.  Käytännön toteutus kuuluu kunnanhallitukselle.

Jotain myönteistäkin on sentään valtuuston listalla. Ns Collinin maiden kauppa Hyrylässä on päätettävänä ja se on ihan hyvä asia. Vaikka hinta varsinaisten ”hyötyneliöiden” kannalta raakamaakauppana nouseekin suht. korkeaksi, koska mukana on tie- ja puistoalueita eli sinänsä hyödyttömiä suikaleita, kauppa toki ilman muuta kannattaa toteuttaa.

Pystymmekö vastaamaan haasteisiin?

Maanantai 5.1.2015 klo 20.17 - Aarno Järvinen

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sami Tamminen totesi haastattelussaan (Keski-Uusimaa 23.12.2014) Tuusulan vahvuuksien vanhentuneen. Tähän Tupun ryhmäpuheenjohtaja Jussi Salonen vastasi (Keski-Uusimaa 2.1.2015) ansiokkaasti luettelemalla niitä toimia, joita Tuusulassa lähinnä tällä valtuustokaudella on tehty.  Tamminen on epäilemättä oikeassa kyseenalaistaessaan perinteistä ”omakotimattoajattelua” ja asettaessaan elinkeinopolitiikan vahvemmin tavoiteltavaksi painopistealueeksi.

Kuten Tamminen toteaa, muutos ihmisten ajattelussa ja asumisen odotuksissa näyttää tapahtuneen. Omakotitalo isolla tontilla omassa rauhassa ei ole enää samalla tavalla houkutteleva edes lapsiperheille. Omakotiasuminen edellyttää perheeltä usein kahta autoa sekä työmatkojen että lasten harrastusten vuoksi. Uhkina ovat joukkoliikenteen heikentyminen edelleen, erityisesti bussiliikenteen, mutta myös raideliikenteen osalta (H-junavuorot) ja toisaalta autoilun kasvavat kustannukset uudenlaisten tiemaksujen ja -verojen ja maksujen muodossa kohoavien polttoaineverojen lisäksi. Ahtaampikin asuminen kerrostalossa keskustoissa hyvien julkisten yhteyksien varrella ja tapahtumien lähellä on nyt houkuttelevampaa kuin ”punainen tupa ja perunamaa”.

Tamminen aivan oikein toteaa Tuusulan olevan muuttotappiokunta. Näin on ollut vuosina 2012 ja 2013. Väestönkasvun suunta on koko 2000-luvun ollut laskeva ja vaikka viime vuoden lukuja ei vielä ole käytettävissä, ei suunta merkittävästi muuttune. Tarkastuslautakuntakin kiinnitti 2013 vuoden arviointikertomuksessaan tähän huomiota kehottaen valtuustoa pohtimaan, ovatko nykyiset kasvuodotukset liian optimistisia ja mikä vaikutus Tammisenkin noteeraamalla kehyskuntien kasvun hiipumisella ja kasvun keskittymisellä Helsinkiin tulee olemaan.

Vuokra-asuntotuotannon tietoisen väheksymisen, jopa jarruttamisen ja kaavoituksen hitauden hintaa joudutaan nyt maksamaan, vaikka Jussi Salosen johtama kuntakehityslautakunta on kahdessa vuodessa saanut kaavoitusta vauhtiin ja hyväksyttäväksi tulossa olevia kaavoja on nyt useita. Mutta iskeekö niihinkin Tuusulaa vaivaava valitustauti? Siihen ei olisi nyt varaa, sillä prosessi kaavoittajan pöydältä valmiiksi asunnoiksi tai yritystiloiksi on parhaassakin tapauksessa vuosia kestävä.  

Tammisen toivoisi tietysti jokelalaisena muistavan, että raideliikenne on joukkoliikennettä parhaimmillaan ja Jokela onneksi on edelleen radan varressa. Siinä mielessä kolmannen raiteen saaminen Riihimäelle asti on yksi seuduin parhaimmista joukkoliikenneinvestoinneista. Tuusulalla on rakentamatonta radanvartta Ristikydön lisäksi niin Purolassa kuin Nuppulinnassakin. Vaikka näiden kaikkien kolme alueen rakentuminen on ainakin parin vuosikymmenen päässä, ei oma aktiivisuus olisi pahitteeksi, ennen kuin joukkoliikenne heikkenee tältäkin osin. Kellokosken ja Etelä-Tuusulan bussikurjuuteen tarvitaan toki pikaista parannusta, mutta kunnan omat resurssit siihen ovat rajalliset. HSL:ään liittymistä selvitettiin viime valtuustokaudella, jolloin kävi ilmi, että kustannukset ovat miljoonia tuomatta yhtään uutta bussi- ja junavuoroa lisää. Hyvin toiminut Sampo-liikennekin on nyt ajettu alas.

Jokelan lukion erinomaiset tulokset puhuvat puolestaan. Toisen asteen koulutuksen osalta on vuosien mittaan esitetty monenlaisia ratkaisuja. Meillä on erinomaisesti toimiva Keuda, jonka tehtäväksi on eri puheenvuoroissa soviteltu jo 1990-luvulta myös alueen lukiokoulutusta. Kunnat ovat kuitenkin halunneet pitää omat lukionsa. Toisen asteen koulutus on suurten myllerrysten edessä 2017 voimaan tulevien valtionosuusleikkausten myötä, vaikka tällä alueella tuskin merkittäviä toimipisteiden lakkautuksia on pelättävissä.

Kunnan roolia palvelujen tuottajana ja kuntalaisten vaikuttamisen väylänä odottaa sote-ratkaisun ja mahdollisen metropolihallinnon myötä vuosisadan myllerrys. Kunta saattaa muuttua palvelujen tuottajan roolista voimakkaasti kuntalaisten edunvalvojan rooliin. Kunnan vastuulle jäävät palvelut joko enenevässä määrin ostetaan tai tuotetaan yhdessä kolmannen sektorin kumppanien kanssa. Luottamushenkilöiden määrä vähenee ja rooli muuttuu kuntalaisten sopimusoikeudellisten etujen valvojaksi ja puolustajaksi kuntayhtymäviidakossa.

Jäljellä olevan valtuustokauden iso, omissa käsissä oleva kysymys on, sinnitteleekö Tuusula edelleen itsenäisenä ”vaakunakuntana” kasvavissa veronkorotus- ja palvelujenleikkauspaineissa, jossa kyllä vaakuna edelleen koristaa kunnantalon ulkoseinää ja Kekkosen kuva valtuustosalia. Vai yhdistetäänkö voimat naapurikuntien kanssa tämän alueen mahdollisuuksien ja voimavarojen hyödyntämiseksi.